Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

Johan Sederholm ja Herttoniemen kartano 1700-luvulla

10.07.2020 kl. 14:33
Eräs Helsingin kaikkien aikojen tunnetuimmista kauppiasta on todennäköisesti Johan Sederholm (1722–1805). Hän osti Herttoniemen kartanon upseeri Bengt von Spångenilta vuonna 1777. Jo aiemmin Sederholm oli ollut osakkaana von Spångenin perustamassa Herttoniemen fajanssitehtaassa vuonna 1762. Sederholm kuului porvaristoon, mutta hänelle annettiin erikoislupa omistaa aatelistiloja. Hän omisti myös muita kartanoita Helsingin seudulla. Lue lisää alla!

Eräs Helsingin kaikkien aikojen tunnetuimmista kauppiasta on todennäköisesti Johan Sederholm, joka eli 1700-luvulla Ruotsin ajan loppupuolella. Hänen aikanaan Helsinki oli nopeasti kasvava kaupunki. Syy kasvuun oli Viaporin (nyk. Suomenlinnan) rakentaminen 1740-luvulta alkaen. Sederholmin isä, Erik, oli riikinruotsalainen ja saapui Isovihan jälkeen tuhkaksi palaneeseen Helsinkiin vuonna 1722. Hän oli helsinkiläisporvari Petter Wetterin tuttu – Wetter omisti aikanaan myös Herttoniemen kartanon. Todennäköisesti samainen Wetter oli järjestänyt Erikille paikan tullitarkastajana. Monen muun kauppiaan tavoin Johan Sederholm aloitti uransa kauppa-apulaisena, mutta jo 1752 hän pääsi etenemään urallaan viemällä tavaraa ja rakennusmateriaalia Viaporin linnoituksen rakentamistarpeisiin.


Johan Sederholm noin vuonna 1800. Emanuel Thelningin maalaus, Helsingin kaupungin museo.

Sederholm hankki laajan omaisuuden ja lainasi rahaa kruunulle. Hän sai näin ollen erikoisluvan kuninkaalta omistaa kartanoita, vaikka hän oli taustaltaan vain porvari. Kuningas Kustaa III oli levännyt Håkansbölen (Hakunilan) kartanon mailla matkallaan maassa vuonna 1775 ja kuningas oli myös vieraillut Johan Sederholmin kivitalossa Helsingissä. Muutaman vuoden päästä Sederholm sai kunnian liittyä kruununprinssin kummien joukkoon. Hänen omaisuutensa oli mittava: hän toimi monen sahan ja teollisuuden (kuten esim. Herttoniemen fajanssitehtaan) osakkaana sekä toimi laivanvarustajana. Sederholmista tuli eräs alueen mahtavimmista maanomistajista hänen ostaessaan Pukinmäen, Käpylän, Kumtähden ja Hakunilan kartanon sekä omistaessaan myös lukuisia muita pienempiä säteritiloja. Sederholm osti esimerkiksi Kumtähden kartanon vuonna 1775 ja kartano oli hänen jälkeläistensä omistuksessa vuoteen 1840 asti.  


Johan Sederholm antoi monen muun varakkaan porvarin tavoin rakennuttaa itselleen kivitalon Helsingin keskustaan. Talo on säilynyt 1700-luvun tyylisenä, ja nykyään täällä toimii Helsingin kaupungin museo. Kuva: Matti Huuhka 1995, Helsingin kaupungin museo.

Vuonna 1777 Sederholm osti Herttoniemen kartanon. Tähän aikaan kartanon vanha puinen päärakennus sijaitsi alueen etelälaidalla. Maanmittari Fredrik Christéenin avulla hän kartoitti kartanon maat vuonna 1779. Kartan selitysosassa käy ilmi, että kartanolla oli 12 torpparia sekä yksi lampuoti. Kokonaispinta-ala tähän aikaan oli noin 1000 hehtaaria. Sederholm antoi vastaavasti kunnostaa myös esimerkiksi Hakunilan kartanon maatalouden. Hän omisti Hakunilan vuosina 1760–93. Sederholm perusti kartanon puiston todennäköisesti 1780-luvulla ja lisäksi hän rakennutti huvimajan Hakunilan maille siihen kohtaan, jossa kuningas Kustaa III oli syönyt piknikiä Suomenmatkallaan.

Johan Sederholm oli naimisissa kahdesti ja hänellä oli yhteensä 12 lasta. Vuonna 1792 Sederholm möi Herttoniemen kartanon eräälle vävypojalleen, Johan Gustaf Olanderille, joka jo seuraavana vuonna möi kartanon eteenpäin upseeri Carl Olof Cronstedtille. Cronstedt omisti kartanon kahteen otteeseen, vuosina 1793–99 sekä vuodesta 1813 kuolemaansa saakka vuonna 1820.


Johan Sederholm haudattiin Ulrika Eleonoora-kirkolle, joka sijaitsi nykyisellä Senaatintorilla. Hänen hautansa siirrettiin nykyiseen Vanhan kirkon puistoon vuonna 1812. Hän lepää uusklassisessa hautakappelissa, joka on arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema. Kuva: Mika Peltonen 1997, Helsingin kaupungin museo.

Lue lisää esim. seuraavista teoksista:
Aalto, Seppo 2016: Kauppiaita ja laivanvarustajia. Helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550–1809. Siltala: Helsinki.
Backman, Sigbritt 2017: Herttonimen kartanon museo. Säteritiloista museoksi. SOV: Helsinki.
Lönnqvist, Bo 2009: Herrgårdar och rusthåll i Helsingforstrakten. Schildts: Helsingfors.
Eva Ahl-Waris