Free entrance with Museokortti!
Follow us on Youtube!

Address: Linnanrakentajantie 12, FIN-00810 Helsinki.
Phone: +358-40-1526185
E-mail: hertonasgard (at) gmail.com 
Or make contact via the form below! Thank you!
 

Contact

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blog

Thorvaldsenin museo

Mikään kokoelmista ja niiden kuvista, joita olen luetteloinut, ei ole ollut niin ainutlaatuinen kuin kokoelma matkakuvista, joita on otettu ympäri Eurooppaa. Valokuva-albumi lukolla, joka oli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) omistama, on täynnä valokuvia erilaisista paikoista Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta (Louvresta) ja Ruotsista 1800-luvun loppu puollella. Suurin osa kuvista on otettu Norjassa, ja kuvat esittävät erilaisia rakennuksia Oslossa (silloin Kristiania), sauvakirkkoja ja kauniita maisema kuvia. Mutta albumin kiinnostavimmat valokuvat olivat Thorvaldsenin museosta Kööpenhaminassa, Tanskassa. Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:14

Thorvaldsen Museum

Of all the collections that I have catalogued, none of them has been as unique as a collection of pictures taken across Europe. In a photo album with a lock, which belonged to Helene Bergbom (née Gripenberg), there are many photos taken from different places in Norway, Denmark, Germany, France (the Louvre) and Sweden at the end of the 19th century. Most of the photos are taken in Norway and the photos depicts different buildings in Oslo (back then known as Christiania), a stave church and beautiful landscape shots. But the most interesting photos of the album was from Thorvaldsen Museum in Copenhagen, Denmark. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:05

Thorvaldsens museum

Av alla samlingar jag har katalogiserat har ingen av dem varit så unik som en samling av resebilder tagna runtom i Europa. I ett fotoalbum med lås, som har tillhört Helene Bergbom (f. Gripenberg), finns det mycket med foton från olika platser i Norge, Danmark, Tyskland, Frankrike (Louvren) och Sverige på slutet av 1800-talet. De flesta var tagna i Norge och i fotona kan man se olika byggnader i Oslo (på den tiden Kristiania), en stavkyrka och fina landskapsfoton. Men albumets intressantaste foton var från Thorvaldsens museum i Köpenhamn, Danmark. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 11:55

Tankar om en hållbar framtid

Under de senaste åren har man inom museibranschen funderat på hur man kan understöda utvecklingen av ett hållbart samhället och en hållbar framtid. Hertonäs gårds museum har under de senaste åren på flera vis gått med i trenden och vi strävar ytterligare att arbeta för att främja så kallade gröna värden. Temat diskuterades senast på bland annat en internationell kongress anordnad av ICOM och på ett inhemskt seminarium anordnat av Helsingfors stadsmuseum. Fastän vi är ett litet museum har vi olika metoder och strategier för detta. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:46

Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:41

Some Thoughts on a Sustainable Future

During the last few years there has been discussions about how to support the environmental movement and a sustainable future in museums. Hertonäs Manor Museum has worked with this for a few years now and we strive to develop so called green values. This was recently discussed at an international congress arranged by ICOM and at a local seminar arranged by Helsinki City Museum. A small museum like ours still has many aims to support the development. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:24

Avträdet på Knusbacka allmogemuseum

Knusbacka är en gammal bondgård med anor från den svenska tiden på 1700-talet. Gården förflyttades från Box i Sibbo till Hertonäs gård och dess museiområde i östra Helsingfors under 1920-talet. På Knusbackas gårdsplan finns även ett gammalt avträde. Det brukar Hertonäs gårds museums guider visa besökarna i samband med den historiska rundvandringen på Hertonäs gård och Knusbacka museigård. Guidningen ordnas under säsongstid från början av maj till slutet av september på söndagar klockan 14 till 15. Guiderna visar museigården och avträdet även som avslutning för guidningar för extra beställda grupper. Vad är det som gör ett gammalt avträde intressant? Hur förhöll man sig till avföring i det gamla bondesamhället? Hade avträdena någon annan funktion under den tid då de flesta var bosatta på gårdar på landsbygden? Läs mer nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:41

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:34

The Outhouse at Knusbacka Farmstead

Knusbacka is an old farmstead from the era of Swedish rule in the 18th century. The farmstead has been moved from Box in Sipoo to Hertonäs manor and its surroundings in eastern Helsinki during the 1920s. An old outhouse is also remaining on Knusbacka’s yard. The guides at Hertonäs Manor Museum usually present it to the public during the guided tours at Hertonäs manor and Knusbacka farmstead. Guided tours are arranged on Sundays at 2 to 3 PM from May to September. The guides also present the farmstead and the outdoor toilet for booked groups. What makes an old outdoor toilet interesting? How did people relate to excrement in the old peasant society? Did the outdoor toilets have other functions during an era when most people lived on rural farms? Read more below.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:26

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Porkkanakakkua, Cajsa Wargin keittokirja ja Herttoniemen kartano

26.09.2020 kl. 08:46
Herttoniemen kartanon valtiattaren, Beata Sofia Wrangelin, talouskirjat 1820-luvulta ovat säilyneet. Niiden perusteella voimme arvata mitä herrasväki söi ja kulutti. Mahdollisesti Beata Sofia tunsi myös Cajsa Wargin reseptejä, joista oli tullut erittäin suosittuja hänen keittokirjansa julkaisemisen myötä 1700-luvulla. Ehkä Herttoniemessäkin syötiin vaikkapa porkkanakakkua. Lue lisää alla!

Beatha Sophia Wrangel (1762–1840) oli eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisimpia omistajia. Hänellä oli emäntänä vastuu taloudesta. Hänen avioliittonsa Carl Olof Cronstedtin kanssa ajoittui vuosiin 1794–1820 ja he saivat kolme lasta. Aatelisneidot kasvatettiin vastaamaan niitä arvoja, joita vaadittiin, esimerkiksi piti osata ranskaa ja hoitaa taloutta. Sääty-yhteiskunnassa aatelisrouvat toimivat sukujensa edustajina sekä miehensä että oman sukunsa puolesta.


Beata Sofia Wrangelin talouskirja 1820-luvulta. Kuva: SOV.

1700-luvulla ja 1800-luvun alussa ruoan saatavuus lisääntyi. 1800-luvun alussa tämä merkitsi kulinaarisesta näkökulmasta sitä, että Ruotsissa avautui uusia ruokapaikkoja, joista suosituimmat olivat kahvilat. Tarjoilu vaihteli hyvin paljon suhteessa siihen, mikä tilaisuus oli kyseessä. Viinikellareissa käytettiin yleensä ranskalaista tarjoilutapaa, à la française. Käytännössä tämän mukaan tarjoilu jaettiin lukuisiin kierroksiin. Juhla-aterian aikana viinikellarissa näin ollen voitiin tarjoilla kolme tai neljä kierrosta, joihin sisältyi jopa 40 ateriaa kierrosta kohti. Yhtä ruokalajia ei tähän aikaan voi kuitenkaan verrata moderniin ruokalajiin tai nykyisiin lautasmalleihin. 1700-luvulla yksi ruokalaji oli sama asia kuin esimerkiksi pelkästään perunamuusia. Nykyään muusia tarjoillaan lisukkeena.

Anna Christina (Cajsa) Warg (1703–1769) on eräs Ruotsin kansainvälisesti tunnetuimmista keittokirjailijoista. Tästä kertoo hänen kirjasta ilmestyneet lukuisat painokset. Keittokirjaa painettiin myös saksaksi, suomeksi ja viroksi. Erotuksena moderniin ruoanlaittoon Wargin aikana käytettiin edelleen avotulta. Näin ollen Wargin reseptejä on vaikea suoraan siirtää nykyaikaiseen keittiöön. Eräs syys keittokirjan, Hjelpreda i Hushållningen för Unga Fruentimber (1755, Apu Taloudenhoidossa Nuoria Naisia varten), suosion laskuun oli ruoanlaitossa alkaneet muutokset. Siirryttiin uusiin menetelmiin, ja otettiin käyttöön uuneja ja halkolämmitteisiä liesiä keittiöissä. Wargin keittokirja oli toisaalta pitkäikäinen ja viimeinen painos ilmestyi 1820-luvulla.


Cajsa Wargin keittokirja vuodelta 1755. Kuva: Wikipedia.

Beata Sofia Wrangelin talouskirja vuosilta 1824–1829 on säilynyt ja sen perusteella voi tietää mitä tuotteita käytettiin Herttoniemen kartanossa näiden vuosien ajan. Hedelmien ja vihannesten joukossa esiintyy muun muassa omenoita, appelsiinejä, kurkkua ja salaattia. Tuotteet, paikat ja ruoka vaihtelivat tähän aikaan. Talvella asuttiin Helsingissä ja silloin käytettiin esimerkiksi viikunoita ja toukokuussa taas syötiin tippaleipiä. Kreivittären taloudessa on hyvin voitu tarjoilla esimerkiksi porkkanakakkua siihen tapaan, joka on esitelty Cajsa Wargin keittokirjassa.  

Porkkanakakku 1700-luvun tyyliin

Resepti on otettu Cajsa Wargin keittokirjan painoksesta vuodelta 1770, joka löytyy digitaalisena Alvinissa:

https://www.alvin-portal.org/alvin/view.jsf?pid=alvin-record:93035

http://www.alvin-portal.org/alvin/attachment/document/alvin-record:93035/ATTACHMENT-0743.pdf

Porkkanat keitetään kauttaaltaan pehmeiksi, jonka jälkeen ne kuoritaan ja raastetaan raastimella, jonka jälkeen niistä poistetaan mehu puristamalla raaste servietin läpi; raastetuista porkkanoista otetaan 20 luotia, 12 luotia manteleita, 12 kappaletta karvasmantelia, jotka jauhetaan morttelissa, 12 luotia revittyä ja siivilöityä sokeria, 12 luotia tuoretta voita, joka sulatetaan ja josta poistetaan suola, kuusi lusikallista kermaa. Kaikki sekoitetaan: Sitten tehdään taikina vuokaan ja edellä mainittu massa kaadetaan siihen, ja paistetaan hitaalla lämmöllä. Tätä kakkua tulee paistaa pitkään. Ken haluaa, voi kaataa mukaan kaksi munankeltuaista; mutta munat voidaan myös jättää pois.

20 luotia porkkanoita=265,6g
12 luotia manteleita=159,36g
12 kpl karvasmantelia
12 luotia sokeria=159,36g
12 luotia voita=159,36g
6 lusikallista (rkl) kermaa
Kaksi munankeltuaista


Porkkanakakkutaikina tekeillä. Kuva: TH.

On tärkeää huomioida, että on vaikeaa seurata Wargin ohjeita modernissa keittiössä. Joitakin merkittäviä muutoksia oli todeta, että karvasmantelin väärinkäyttö voi olla vaarallista kuluttajalle, koska sen siemen sisältää amygdaliinia, joka voi kehittyä syanidiksi. Uuni toki toimii tässä suhteessa tehokkaana työvälineenä, ja pitää olla tarkka sen suhteen miten seos esihöyrystyy. Toinen tärkeä muutos oli voitaikinan käyttö pohjana. Tässä suhteessa poikkesin alkuperäisestä reseptistä, ja yritin seoksen suhteen kopioida Cajsa Wargin porkkanakakkua.

Seos oli yllättävän helppo tehdä.  Karvasmantelit vaihtuivat suurempaa osaan manteleita, yhteensä 200 g. Kaikki sekoitettiin yhteen ja siitä tuli yhteensä noin 160 g sekä 270 g. Munankeltuaiset kannattaa todellakin lisätä tähän massaan, koska se antaa kokonaisuudella kiinteämmän muodon. Toinen suuri haaste oli tietää, miten pitkään kakun tuli olla uunissa. Suosittelemme noin 40–50 minuuttia, koska sen jälkeen kakku näytti olevan valmis. Nestettä kehittyy kuitenkin melko paljon, joten suosittelen, että käyttöön otetaan vuoka, jolla on korkeammat reunat kuin sillä, joka näkyy kuvassa. Uunin lämpötilaa vaihtelimme niin, että aluksi asteita oli 175 ja puolissa välin vähensimme lämpötilan 160 asteeseen.

On parasta, että kakku saa seistä rauhassa uunin jälkeen joitakin tunteja. Kakku sai hyvää palautetta kaikilta sitä maistaneilta.

Tärkeimmät muutokset

Valmis voitaikina
200 g rouhittua mantelia
Karvasmanteliöljyä – joitakin tippoja
Uuni 175 astetta (25 min.) ja 160 astetta (20 min.).


Valmis porkkanakakku taikinakuoressaan! Kuva: TH.

Kirjallisuutta:
(EAW, Ralf P., Daniela F., Cecilia G., Astrid N.), 2020:  Kvinnohistorisk_guidning_Hertonäs.pdf, julkaisematon.
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård – från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Ilmakunnas, Johanna 2012 (suomenkielinen alkuperäisteos 2009): Ett ståndsmässigt liv: Familjen von Fersens livsstil på 1700-talet.
Jönsson, Håkan & Tellström, Richard 2018: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år.
Sjöberg, Maria: Anna Christina (Cajsa) Warg, www.skbl.se/sv/artikel/AnnaChristinaWarg, Svenskt kvinnobiografiskt lexikon, luettu 2020-09-13, alunperin julkaistu 2018. 
Aleksandra Strzelichowska, Celebrity chefs of the past: Meet the women who taught Europe to cook, https://blog.europeana.eu/2020/03/meet-the-women-who-taught-europe-to-cook/ luettu 13.9.2020, alunperin julkaistu 2020. 
Suomen maatalouden historia I - perinteisen maatalouden aika – noin vuoteen 1870. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala & Anneli Mäkelä-Alitalo, 2003.

Käännös: EAW

Ted Hellstén