Free entrance with Museokortti!
Follow us on Youtube!

Address: Linnanrakentajantie 12, FIN-00810 Helsinki.
Phone: +358-40-1526185
E-mail: hertonasgard (at) gmail.com 
Or make contact via the form below! Thank you!
 

Contact

Skriv siffran 5 med bokstäver:

Blog

Thorvaldsenin museo

Mikään kokoelmista ja niiden kuvista, joita olen luetteloinut, ei ole ollut niin ainutlaatuinen kuin kokoelma matkakuvista, joita on otettu ympäri Eurooppaa. Valokuva-albumi lukolla, joka oli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) omistama, on täynnä valokuvia erilaisista paikoista Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta (Louvresta) ja Ruotsista 1800-luvun loppu puollella. Suurin osa kuvista on otettu Norjassa, ja kuvat esittävät erilaisia rakennuksia Oslossa (silloin Kristiania), sauvakirkkoja ja kauniita maisema kuvia. Mutta albumin kiinnostavimmat valokuvat olivat Thorvaldsenin museosta Kööpenhaminassa, Tanskassa. Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:14

Thorvaldsen Museum

Of all the collections that I have catalogued, none of them has been as unique as a collection of pictures taken across Europe. In a photo album with a lock, which belonged to Helene Bergbom (née Gripenberg), there are many photos taken from different places in Norway, Denmark, Germany, France (the Louvre) and Sweden at the end of the 19th century. Most of the photos are taken in Norway and the photos depicts different buildings in Oslo (back then known as Christiania), a stave church and beautiful landscape shots. But the most interesting photos of the album was from Thorvaldsen Museum in Copenhagen, Denmark. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:05

Thorvaldsens museum

Av alla samlingar jag har katalogiserat har ingen av dem varit så unik som en samling av resebilder tagna runtom i Europa. I ett fotoalbum med lås, som har tillhört Helene Bergbom (f. Gripenberg), finns det mycket med foton från olika platser i Norge, Danmark, Tyskland, Frankrike (Louvren) och Sverige på slutet av 1800-talet. De flesta var tagna i Norge och i fotona kan man se olika byggnader i Oslo (på den tiden Kristiania), en stavkyrka och fina landskapsfoton. Men albumets intressantaste foton var från Thorvaldsens museum i Köpenhamn, Danmark. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 11:55

Tankar om en hållbar framtid

Under de senaste åren har man inom museibranschen funderat på hur man kan understöda utvecklingen av ett hållbart samhället och en hållbar framtid. Hertonäs gårds museum har under de senaste åren på flera vis gått med i trenden och vi strävar ytterligare att arbeta för att främja så kallade gröna värden. Temat diskuterades senast på bland annat en internationell kongress anordnad av ICOM och på ett inhemskt seminarium anordnat av Helsingfors stadsmuseum. Fastän vi är ett litet museum har vi olika metoder och strategier för detta. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:46

Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:41

Some Thoughts on a Sustainable Future

During the last few years there has been discussions about how to support the environmental movement and a sustainable future in museums. Hertonäs Manor Museum has worked with this for a few years now and we strive to develop so called green values. This was recently discussed at an international congress arranged by ICOM and at a local seminar arranged by Helsinki City Museum. A small museum like ours still has many aims to support the development. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:24

Avträdet på Knusbacka allmogemuseum

Knusbacka är en gammal bondgård med anor från den svenska tiden på 1700-talet. Gården förflyttades från Box i Sibbo till Hertonäs gård och dess museiområde i östra Helsingfors under 1920-talet. På Knusbackas gårdsplan finns även ett gammalt avträde. Det brukar Hertonäs gårds museums guider visa besökarna i samband med den historiska rundvandringen på Hertonäs gård och Knusbacka museigård. Guidningen ordnas under säsongstid från början av maj till slutet av september på söndagar klockan 14 till 15. Guiderna visar museigården och avträdet även som avslutning för guidningar för extra beställda grupper. Vad är det som gör ett gammalt avträde intressant? Hur förhöll man sig till avföring i det gamla bondesamhället? Hade avträdena någon annan funktion under den tid då de flesta var bosatta på gårdar på landsbygden? Läs mer nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:41

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:34

The Outhouse at Knusbacka Farmstead

Knusbacka is an old farmstead from the era of Swedish rule in the 18th century. The farmstead has been moved from Box in Sipoo to Hertonäs manor and its surroundings in eastern Helsinki during the 1920s. An old outhouse is also remaining on Knusbacka’s yard. The guides at Hertonäs Manor Museum usually present it to the public during the guided tours at Hertonäs manor and Knusbacka farmstead. Guided tours are arranged on Sundays at 2 to 3 PM from May to September. The guides also present the farmstead and the outdoor toilet for booked groups. What makes an old outdoor toilet interesting? How did people relate to excrement in the old peasant society? Did the outdoor toilets have other functions during an era when most people lived on rural farms? Read more below.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:26

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Herttoniemen kartanon tee – uniikki sekoitus pimeneviin syysiltoihin!

18.10.2020 kl. 08:57
Herttoniemen kartanon museo päätti keväällä tilata oman, uniikin teesekoituksen. Vantaa-Seura oli vastikään tehnyt vastaavaa ja ehdotti tätä myös meille. Tuloksesta tuli – vallan mainio! Teetä on myynnissä museossa. Lue lisää alla!

Kaikki pitävät teestä! Ja Herttoniemen kartanon eri omistajat ovat varmuudella nauttineet tätä ihanantuoksuista ja höyryävää juomaa jo viimeisten kolmen vuosisadan ajan. Teepensaita alettiin viljellä Kiinan, Intian ja Myanmarin (ent. Burman) välisen rajaseudun vuoristoisella alueella, mutta villien teepensaiden lehtiä oli jo kerätty tuhansien vuosien ajan. Täältä teenviljelytaito levisi Koreaan ja Japaniin. Teen laatuun ja makuun vaikuttaa ilmasto, maaperä sekä mikä tee on kyseessä. LIsäksi on väliä, mihin aikaan vuodesta se kerätään. Maailman suurin teetuottaja 1800-luvulle asti oli Kiina. Kauppakomppanian alkoivat tuomaan teetä Eurooppaan suurin voitoin. Pikku hiljaa teetä alettiin viljellä myös Intiassa, Sri Lankalla ja Venäjällä sekä Etelä-Amerikassa.  

Pensaat voivat olla joko kiinalaisia tai assamilaisia. Eri teetyypit, esim. mustaa tai vihreää, syntyy kun teetä käsitellään eri tavoin. Eurooppalaiset tustustuivat teehen Saksassa ja Ranskassa jo 1600-luvulla. Tee tuotiin tänne meritse, mutta myös maitse karavaanireittejä pitkin. Ruotsissa aatelisto, porvarit ja papisto aloittivat teenjuonnin 1700-luvull ja samaten myös itäisessä maanosassa, Suomessa. Tähän aikaan tee oli yleisemmin tunnettu ja nautittu kuin kahvi. Teetä voitiin ostaa muun muassa Helsingin eri kauppahuoneilta.


Teekuppi ja lautanen 1790-luvulta lahjoitettiin amiraali Carl Olof Crosntedtille (1756-1820). Kuva: SOV.

Herttoniemen kartanon museossa on teekuppeja, jotka ovat kuuluneet amiraali Carl Olof Cronstedtille, joka omisti kartanon 1700-luvun lopulla sekä vuodessta 1813 kuoleemaansa saakka (v. 1820). Astiastoa kutsutaan Ruotsinsalmen astiastoksi. Siihen sisältyi 144 osaa. Posliinikupeilla ei ole korvia ja ovat itäaasialaisia. Kupeissa on kuva laivasta, jossa on Ruotsin laivaston lippu, sekä Nike-jumalattaresta, joka seppelöi voitin. Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen taistelussa heinäkuussa 1790, Kustaa III:n sodan aikana. Carl Olof Cronstedtia kunnioitettiin meritaistelun sankarina ja hän sai kallisarvoisen teeastiaston muistoksi upseereiltaan.


Oy Sergejeff Ab järjesti teemaistajaiset ja vertasimme firman kehittämää teetämme heidän omiin teesekoituksiinsa. Lisäksi he tuovat maahan Taylor's teetä. Kuva: EAW.

Millaista teetä Cronstedt olisi voinut nauttia? Todennäköisesti kiinalaista mustaa teetä. Keväällä 2020 aloimme suunnitella oman, uniikin teesekoituksen hankkimista. Otimme yhteyttä kahteen teeyritykseen, ja niistä valitsimme Oy Sergejeff Ab:n. Yrityksen perustaja, kauppias Feodor Sergejeff, aloittin kiinalaisen teen mainostamisen vuonna 1887. Hän myi teetä kaupassaan Viipurissa. Kaupunki oli yksi teekaupan keskuksia 1800-luvulla. Sergejeffin yritys on perustettu jo vuonna 1873, ja yritys aloitti pian pakkaamaan suosittua tuotettaan, Jaavan teetä. Nykyään Sergejeff toimii perheyrityksenä Helsingissä.  


Oma sekoituksemme on valmis myytäväksi. Lisukkeena maistuu oma hunajamme, jonka Knusbackan museotilan mehiläiset ovat tehneet (ja Hive Five tuottanut). Kuva: EAW.

Herttoniemen kartanon tee, jonka Oy Sergejeff Ab on kehittänyt, on mustaa teetä, jossa on hieman lapsangia. Tämä antaa teelle hienostuneen savuisuuden, koska lapsang-teelehdet savustetaan mäntypuulla. Teen hinta meillä on 6 euroa/ pussi (100 g). Tervetuloa ostoksille ja maistelemaan! Museo on auki joka sunnuntai 1.11.2020 saakka, klo 12-14.

Lue lisää teestä:
Ranta, Sirkka-Liisa 2020: Suomalainen teekirja. Tammi: Helsinki.

Eva Ahl-Waris