Free entrance with Museokortti!
Follow us on Youtube!

Address: Linnanrakentajantie 12, FIN-00810 Helsinki.
Phone: +358-40-1526185
E-mail: hertonasgard (at) gmail.com 
Or make contact via the form below! Thank you!
 

Contact

Skriv siffran 9 med bokstäver:

Blog

Topelius & Tarinalyhty (Storylantern) - Classical Tales in a New Setting

#Tarinalyhty (Storylantern) produced a public artwork and mobile game in the park of Hertonäs Manor Museum in 2019-20. This year we continued the co-operation and produced a storytelling project presenting famous stories written by Zachris Topelius. In April and May we worked with students in drama at Snellman-korkeakoulu that created tours in Swedish and Finnish in the park for pupils from the local schools. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty (Sagolyktan) - klassiska sagor i ny inramning

#Tarinalyhty (Sagolyktan) producerade ett publikt konstverk med ett mobilt spel i Hertonäs gårds museums park år 2019-20. I år var det dags att återuppta samarbetet, vilket utmynnade i ett sagoteringsprojekt med topelianskt tema. I april-maj samarbetade vi med Snellman-högskolans dramalinje och höll turer i parken för lokala skolelever på finska och svenska. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:14

A Monument in Helsinki Commemorating Alexander II

After the assembly of the land in Porvoo in 1809 the estates of Finland had not been called for to meet in 54 years. The Supreme Emperor Alexander II of Russia was also Grand Duke of Finland. He summoned the estates to a new assembly in Helsinki in 1863. The emperor himself opened the meeting solemnly with a speech 18th September 1863. The speech and the year 1863 are visible on the monument commemorating Alexander II in the Senate Square. At the assembly, the Finnish estates decided that new laws and decrees should be legislated in Finland. The land assembly began to meet regularly. The emperor kept the right of veto for himself regarding the Finnish constitution. Privy councillor Gabriel Anton Cronstedt and his brother, the senator of the economic department Carl Olof Cronstedt, attended the land assembly. More information about this period can be found at Hertonäs manor. Read more below!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:46

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - One of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

29.04.2021 kl. 08:14
Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!

Suomalaiset pitivät keisarista monista eri syistä. Suomessa oli yleisesti ottaen kaksi poliittista ryhmittymää: Fennomaanit ja liberaalit. Keisarin päämääränä oli viedä Suomi kauemmas Ruotsista ja sitoa suuriruhtinaskunta tiukemmin Venäjään. 1850-luvun lopulla aloitettiin rautatieverkoston rakentaminen Suomessa. Fennomaani Johan Vilhelm Snellman oli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston filosofian professori sekä kanslianeuvos. Hän ryhtyi edistämään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin aseman virallistamista. Keisari allekirjoitti päätöksen vuonna 1863.  Suomen kieli sai näin ollen virallisen aseman Suomessa. Teollistuminen oli alkanut toden teolla 1860-luvulla. Rautatie yhdisti Helsingin ja Pietarin vuonna 1870. Suomi sai oman valuuttansa, markan ja pennin. Tämä oli käytössä vuoteen 2002 asti. 

Uudistushaluinen keisari Aleksanteri II avasi valtiopäivät Helsingissä vuonna 1863. Suuria poliittisia muutoksia saatiin näin ollen aikaiseksi, mikä johti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin merkittävään kehitykseen. Kuva: Museovirasto (finna.fi).

Keisari menestyi poliittisesti. Hän virallisti monta liberaalia, valistunutta uudistusta ja vapautti 23 miljoonaa ihmistä maaorjuudesta Venäjällä vuoden 1861 alussa. Hän uudisti lisäksi Venäjän oikeuslaitosta. Puolassa puhkesi kuitenkin kapina vuonna 1863. Kreivi Fredrik Wilhelm Rembert Berg kukisti kapinan sotilaallisesti. Tämän hallinnon aikana Venäjä laajensi alueitaan Aasiassa. Lisäksi Venäjä menestyi sotilaallisesti Osmanien valtakuntaa vastaan käydyssä sodassa vuosina 1877 ja 1878. Samalla poliittinen väkivalta kasvoi Venäjällä. Puolalainen terroristi kohdisti iskun keisaria kohti keskellä päivää Pietarissa. Paikalla on nykyään Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Keisari haavoittui ja vietiin Talvipalatsiin, jossa hän menehtyi 1. maaliskuuta 1881 juliaanisen ajanlaskun mukaan. Suomessa käytössä olleen gregoriaanisen ajanlaskun mukaan salamurha tehtiin 13. maaliskuuta 1881. 


Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt (ylempänä) ja senaattori Carl Olof Cronstedt osallistuivat valtiopäiviin vuonna 1863, jotka olivat kutsuttu koolle liberaalin keisari Aleksanteri II:n toimesta. Cronstedtin veljekset olivat varttuneet Herttoniemen kartanossa 1800-luvun alussa ja he loivat merkittäviä uria Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä Venäjän keisarikunnassa.  Kuvat: Museovirasto (finna.fi).

Moni suri tärkeitä uudistuksia tehneen liberaalin keisarin murhaa sekä Suomessa että Venäjällä. Tästä syystä suomalaiset pystyttivät muistomerkin keisarin muistoksi keskelle Senaatintoria ja Helsingin keskustaa, eli Suomen tärkeimmälle kunniapaikalle. Taiteilijat Johannes Takanen ja Walter Runeberg suunnittelivat patsaan, joka valmistui jo vuonna 1894. 


Aleksanteri II:n muistomerkki paljastettiin keisarin syntymäpäivänä  29. huhtikuuta 1894. Monumentin suunnittelukilpailun oli voittanut taiteilija Johannes Takanen. Päätettiin, että sekä Takanen että Walter Runeberg, joka tuli kilpailussa toiseksi, suunnittelisivat muistomerkin yhteistyönä. Takanen kuoli kuitenkin kesken prosessia vuonna 1885 ja Runeberg otti yksin vastaan tehtävän kokonaisuudessaan. Lopullinen teos perustui alkuperäiseen voittoisaan suunnitelmaan ja Runebergin lisä koostui patsaan sivuhahmojen ja perustan suunnittelusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi). 


Pääsylippu Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuuteen Senaatintorilla vuonna 1894. Paljastus pidettiin käynnissä olevien valtiopäivien aikaan ja tilaisuudesta tuli isänmaallinen manifestaatio. Kuva: Helsingin yliopistomuseo. 

13. maaliskuuta 1899 otetussa valokuvassa patsas näyttää olevan kukitettu. Kukat sijoitettiin tähän muistotilaisuuden aikana, jolloin muistettiin 18 vuotta aiemmin sattunutta salamurhaa. Kukat olivat samalla kunnianosoitus vapaamieliselle keisarille. 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuria muutoksia demokraattiseen suuntaan.


Valokuva Aleksanteri II:n patsaan kukituksesta vuonna 1899. Kuva: SOV.


Pronssimitali, joka lyötiin Aleksanteri II:n patsaan paljastustilasuuden muistoksi vuonna 1894. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi).

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Venäjällä poistettiin lukuisia keisaria esittäviä patsaita, mutta Bulgarian Sofiassa ja Helsingissä olevat monumentit säilyivät paikoillaan. Muistomerkki on jäänyt Senaatintorille myös Suomen itsenäistyttyä Venäjästä 6. joulukuuta 1917 jälkeen, koska suomalaisille Aleksanteri II edustaa edistyksellistä hallitsijaa. Valokuva on nähtävissä Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä Itä-Helsingissä. 

Lisätietoja:
Backman, Sigbritt, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016.
Engman, Max, Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922, Svenska litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis, Helsingfors och Stockholm 2016.
Klinge, Matti, Finlands historia 3, Schildts, Helsingfors 1996.
Meinander, Henrik, Finlands historia: Linjer – Strukturer – Vändpunkter, rev. upplaga. Schildts & Söderströms, Helsingfors 2014.
Radzinskij, Edvard, Alexander II. Den siste store tsaren, övers. Staffan Skott, Norstedts, Stockholm 2008.
Thylin-Klaus, Jennica, Särdrag, stavning, självbild: En idéhistorisk studie av svensk språkplanering i Finland 1860–1920, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2015.

Käännös: EAW 2021.

Ralf Palmgren