Free entrance with Museokortti!
Follow us on Youtube!

Address: Linnanrakentajantie 12, FIN-00810 Helsinki.
Phone: +358-40-1526185
E-mail: hertonasgard (at) gmail.com 
Or make contact via the form below! Thank you!
 

Contact

Skriv siffran 6 med bokstäver:

Blog

Världsutställningen i Paris 1889

Paris är idag en av de populäraste städerna att besöka i världen. Frankrikes huvudstad har en lång och rik historia från medeltiden till franska revolution och till den moderna tiden. I staden finns också många kända sevärdheter som t.ex. Louvren, Notre Dame de Paris, Triumfbågen, Versailles palatset och förstås Eiffeltornet. Världsutställningen 1889 är känd för att ha introducerat Eiffeltornet. Men vad har Paris 1889 och Eiffeltornet med Hertonäs gårds museum att göra? När jag gick igenom olika fotoalbum i Hertonäs upptäckte jag att Helene Bergbom (f. Gripenberg) har lämnat efter sig ett album med bilder från världsutställningen 1889 och det fanns många intressanta bilder i albumet. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 19:02

Pariisin maailmannäyttely 1889

Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:57

Exposition Universelle 1889

Today Paris is one of the most popular tourist destinations in the world. The capital of France has a long and rich history from the medieval period to the French revolution and to the modern age. There are many famous attractions in Paris such as the Louvre, Notre Dame de Paris, Arc de Triomphe, Palace of Versailles and of course the Eiffel Tower. The Exposition Universelle (world’s fair) 1889 is known for introducing the Eiffel Tower. But what has Paris 1889 and the Eiffel Tower got to do with Herttoniemi Manor Museum? When I went through different photo albums at Herttoniemi I discovered that Helene Bergbom (born Gripenberg) has left behind an album with pictures from the world’s fair 1889 and there were many interesting pictures in the album. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:48

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet II

De så kallade sytningsavtalen fanns kvar ända in på 1900-talet – ett faktum som visar hur viktiga de var för många människor på landsbygden. De sista sytningshjonen, det vill säga äldre som ”tagit sytning” hos sina barn, upplevde också de första folkpensionerna på 1930-talet innan pensionssystemet och urbaniseringen förpassade sytningssystemet till historien. Också borgarna slöt sytningsavtal med sina föräldrar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:13

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:08

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher II

The signings of retirement contracts (Swe. sytning) remained important up and into the 20th century – a fact that proves their importance to the denizens of the Finnish countryside. The last people living as so called sytningshjon lived to experience the birth of the national pension system in the 1930s, before national pensions and urbanisation eventually made the retirement contract system redundant as a primary form of retirement. The contracts could also be signed by burghers and their relatives. Read more below!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 15:59

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet I

Genom tiderna har många hemman varit föremål för sytning, även Hertonäs gård. Men vad är sytning? Andra namn för fenomenet är bland annat undantag eller födoråd, samt en mängd andra regionala varianter – men oavsett vad man kallar det vet få vad ordet betyder mer. Att syta någon eller något betyder ursprungligen att ta hand om, sköta, och kom att beteckna en typ av pensionsarrangemang som existerade i Norden i flera hundra år. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:25

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:21

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher I

Through the ages many homesteads have switched hands via something called sytning/syytinki, amongst others Hertonäs manor. But what is sytning? It’s a phenomenon that has had many other names, depending on what Nordic country and region you’re from, but no matter what it is called few know it’s meaning and importance nowadays. Originally, the meaning of the word is to take care of something or someone, but it came to mean much more - as a form of retirement contract, sytning was the main form of pension for most property-owning farmers for centuries. Read more down below!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:16

Antikt formspråk på Hertonäs gård

Tidigare på hösten rapporterades det tyvärr i nyheterna om flera vulkanutbrott på vulkanön La Palma på norra Kanarieöarna i Spanien. Historiskt sett har det funnits flera stora vulkanutbrott i världen. I flera av dessa fall har de haft en avgörande påverkan på historien. Ett sådant vulkanutbrott skedde år 79. Då var det vulkanen Vesuvius 10 km sydöst om staden Neapel i dagens södra Italien som hade ett utbrott. Händelsen influerade bland annat det formspråk som nu finns till påseende för besökare på Hertonäs gård. Hur syns vulkanutbrottet i de existerande utställningarna? På vilket sätt påverkar antiken fortfarande idag det som finns tillgängligt på Hertonäs gård? Det här kommer jag nu att behandla i denna bloggartikel. För mer information om Vesuvius och antikens influens på Hertonäs gård och utställningarna se texten här nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
29.11.2021 kl. 07:33

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

21.12.2021 kl. 16:08
Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!

On vuosi 1725. Tullitarkastaja Petter Wetter, tällä hetkellä 66-vuotias, kirjoittaa syytinkisopimuksen n. 30-vuotiaan poikansa Abrahamin kanssa. Isä ja poika sovittelevat siitä, että niin kauan kuin Petter on elossa, Abraham huolehtii hänen isänsä ylläpidosta - tämä sisältää piian ja talonmiehen palvelun sekä hevosen huollon. Vastineeksi isä testamenttaa Abrahamille Herttoniemen kartanon ja luultavasti enemmän omaisuudestaan Uusimaan alueella. Petter, joka teki tuolloin pitkän uran sekä liikemiehenä että virkamiehenä, muutti tämän jälkeen useiksi vuosiksi Turkuun ennen kuin palasi jälleen Helsinkiin.

Mutta vuonna 1737 Abraham Wetter kuoli alle 50-vuotiaana. Hän oli kuitenkin elinaikanaan saavuttanut paljon ja ennen kaikkea hänen tunnetaan (porvareiden) rakkaana Helsingin pormestarina vuodesta 1722 ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Hän oli mennyt naimisiin vuonna 1721 ja hänellä oli kuollessaan muutamia elossa olevia lapsia.

Niin sanotun syytinginantaja kuolema ennen syytingillä olevaa ei luultavasti ollut kovin yleistä - Petter oli myös jo 66-vuotias, reilusti silloisen eläkeiän yläpuolella, kun sopimus solmittiin, eikä olisi voinut mitenkään ennakoida elävänsä poikaansa kauemmin. Kenelle kartano nyt siirtyisi?

Osoittautui, että vanha Petter, tässä vaiheessa 78. vuoden iässä, piti edelleen itseään Herttoniemen kartanon omistajana. Koko tapaus vietiin oikeuteen, mutta kaupungin tuomioistuin vahvisti näkemyksensä, jonka mukaan Petterin lapsenlapset olivat laillisia omistajia, vaikka Abrahamin lapset olivat tuolloin hyvin pieniä. Sisarukset olivat menettäneet äitinsä jo vuotta aiemmin, ja vanhin poika Abraham oli vain 16-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Abraham nuorempi kuoli hyvin nuorena jo 1741, samana vuonna kun isoisänsä Petter, ja Wetterin perheen perilliset myivät kartanon vuonna 1750 Berndt Johan de la Mottelle. 

Syytinkisopimus on siis sopimus, niin kuin se joka isä ja poika Wetter kirjoittivat, jonka mukaan henkilö luovuttaa omaisuutensa omistuksen ja käytön toiselle tiettyä ylläpitoa vastaan. Usein tämä oli tapa turvata heidän vanhuutensa, ja sopimuksen toinen osapuoli oli usein poika tai tytär (tai vävy). Monissa paikoissa oli voimassa laki, jonka mukaan  syytinkisopimus oli tarjottava ensisijaisesti omaisille, ja vasta heidän kieltäytyessä samaa sopimusta voitiin tarjota ulkopuolisille. Tämä oikeudellinen normi liittyi vanhaan tapaan, jonka mukaan lapsilla oli velvollisuus huolehtia vanhemmistaan ​ ​​ja sukulaisistaan. Usein katsottiin myös, että vanhuksia hoitavat ovat etusijalla mahdolliseen perintöön nähden, joten syytinkiopimusten tarjoaminen rintaperillisille on tietysti luonnollista, sillä perintökysymys olisi muuten monimutkainen.

Käytäntö tehdä erityissopimuksia ruokailusta ja yöpymisestä on hyvin vanhaa juurta - jo vanhoissa maakuntalaeissa sekä kansallisissa laeissa ja yleisissä kaupunkilaeissa nämä sopimukset mainitaan. Ainakin pohjoismaisesta keskiajalta lähtien on todettu parhaaksi päättää mustavalkoisesti, mitä lapset ja vanhemmat ovat toisilleen velkaa. Varsinkin Lounais-Suomessa tämä järjestelmä oli laajalle levinnyt; Keski- ja Itä-Suomessa kotitalouksien rakenne koostui usein useista perheistä, joten samantyyppistä syytinki-järjestelmää ei usein tapahtunut eikä ehkä tarvittukaan.

Wetterin tapauksessa syytinki ei ehkä sinänsä ollut niin tärkeää - Wetter-suvun aikana suurin osa Suomen väestöstä koostuimaanviljelijöistät, joille leijonanosa suvun pääomasta (jos heillä oli jotain) oli maatila ja omaisuus. Voidaan olettaa, että Petter Wetter menestyvänä porvarina ei ikänsä syksyllä pelännyt köyhäintaloa, vaan näki silti hyödyn luovuttaa Uusimaan kiinteistönsä pojalleen lisäturvana. Pojalla oli varmaan tässäkin suuri etu - Abraham Wetterin kuoltuaan häntä pidettiin Helsingin rikkaimpana miehenä - varallisuus, joka luultavasti perustui suurelta osin hänen kartanotiloista ja liiketoiminnasta saamaansa voittoon.

Kirjallisuus:
Hannikainen, M. & Vauhkonen, J. 2012: Arbetspensionernas historia inom den privata sektorn i Finland. Sammanfattning av verket Ansioiden mukaan. Yksityisalojen työeläkkeiden historia. Helsingfors, 28.11.2021.
Holmgren, S. 2020: Med tacksamhet förbinder jag mig. En diskussion om formalisering utifrån 20 undantagskontrakt. Uppsala, 28.11.2021.
Moring, B. 2006: “Nordic Retirement Contracts and the Economic Situation of Widows.” Continuity and change 21.3. Cambridge, 383–418.
Haggrén, Georg 2014: Wetter, Abraham, Biografiskt lexikon för Finland, Svenska litteratursällskapet i Finland, 28.11.2021.
Bergbom, J. G. 1910: Hertonäs anteckningar. Helsingfors.
Jonasson, F. 1931: Suomen maatilat. Borgå, 28.11.2021.
Svenska Akademiens ordbok (SAOB), syta, (2001), 28.11.2021.
Charpentier, A. 1896: Om sytning. Helsingfors.

Valokuvat: Kirkonkirjat, Helsinki.

Ida Karlgren