Museokortilla vapaa pääsy!
Seuraa Youtube-kanavaamme!

Osoite: Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki.
Puh.: 040-1526185
S-posti: hertonasgard (at) gmail.com

Tai ota yhtettä alla olevan lomakkeen avulla! Kiitos!

Ota yhteyttä

Skriv siffran 3 med bokstäver:

Blogi

Digitala framsteg i pandemins fotspår år 2020

År 2020 kom att bli det mest märkliga året hittills under detta sekel. Covid-19-pandemin har satt världen på knä, och inte minst bland annat restaurang- och kulturbranschen. Hertonäs gårds museum har dock haft en hel del på gång trots alla utmaningar. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:26

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:11

Digital Steps due to the Pandemic in 2020

The year 2020 was the weirdest one yet in this century. The treath of a new pandemic had been hovering over us for a while already and now it became a fact: Covid-19 has had the world on its knees, not the least the restaurants and cultural institutions. Hertonäs Manor Museum has still managed to be busy and faced the difficulties. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 17:56

Helena Gripenbergs ungdom - från finsk fröken vid Smolna-institutet till husfru på Hertonäs gård

En av de allra intressantaste personerna som levt på Hertonäs gård måste vara Helene Gustava Bergbom, född Gripenberg (1851-1932). Hon var den sista frun på Hertonäs gård, en högutbildad, musikalisk, kosmopolitisk kvinna som talade fyra språk flytande. Hon gifte sig senare med John Bergbom och blev husfru på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:35

Helena Gripenbergin nuoruus - suomalaisesta Smolna-instituutin neidistä Herttoniemen kartanon valtiattareksi

Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:31

Helena Gripenberg’s Youth - from a Finnish Pupil at the Smolna Institute to the Lady of Hertonäs Manor

One of the most interesting people who have lived at Hertonäs Manor must be Helene Gustava Bergbom, née Gripenberg (1851-1932). She was the last lady of Hertonäs Manor, a highly educated, musically talented, cosmopolitan lady that was fluent in four languages. Later on she married John Bergbom and became his wife at Hertonäs Manor. Read more below! Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:02

Helene Gripenberg - från herrgårdsfru till donator

En av Hertonäs gårds långvariga husfruar var Helene Gripenberg (1851-1932). Hon var född i Uleåborg och utbildad pianolärare från Smola-institutet i S:t Petersburg innan hon slog sig ner i Hertonäs. Hon levde länge, blev 81 år gammal, och strax innan inbördeskriget inleddes tvingades hon bevittna mordet på sin make. Helene Gripenberg testamenterade Hertonäs gård till dess nuvarande ägare, föreningen Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:23

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:20

Helene Gripenberg - from Lady of the Manor to Mecenat

Helene Gripenberg (1851-1932) was one of the ladies of Hertonäs Manor who lived here the longest. She was born in Oulu, graduated from the Smola Institute in St. Petersburg, studied music in Dresden before becoming a piano teacher until she settled in Herttoniemi. She lived a long life, became 81 years old, and before the Civil War she had to witness the murder of her husband. She donated Hertonäs Manor in her will to its present owner, the society Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Read more below!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:09

Alla helgons dag i gott sällskap!

Förra veckoslutet firade vi Alla helgons dag på museet. Söndagen den 1 november var också sista gången vi hade museet öppet för besökare under denna säsong. För att fira säsongsavslutningen arrangerade vi program på Knusbacka museigård och i parken. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
04.11.2020 kl. 10:32

Herttoniemen kartanon tee – uniikki sekoitus pimeneviin syysiltoihin!

18.10.2020 kl. 08:57
Herttoniemen kartanon museo päätti keväällä tilata oman, uniikin teesekoituksen. Vantaa-Seura oli vastikään tehnyt vastaavaa ja ehdotti tätä myös meille. Tuloksesta tuli – vallan mainio! Teetä on myynnissä museossa. Lue lisää alla!

Kaikki pitävät teestä! Ja Herttoniemen kartanon eri omistajat ovat varmuudella nauttineet tätä ihanantuoksuista ja höyryävää juomaa jo viimeisten kolmen vuosisadan ajan. Teepensaita alettiin viljellä Kiinan, Intian ja Myanmarin (ent. Burman) välisen rajaseudun vuoristoisella alueella, mutta villien teepensaiden lehtiä oli jo kerätty tuhansien vuosien ajan. Täältä teenviljelytaito levisi Koreaan ja Japaniin. Teen laatuun ja makuun vaikuttaa ilmasto, maaperä sekä mikä tee on kyseessä. LIsäksi on väliä, mihin aikaan vuodesta se kerätään. Maailman suurin teetuottaja 1800-luvulle asti oli Kiina. Kauppakomppanian alkoivat tuomaan teetä Eurooppaan suurin voitoin. Pikku hiljaa teetä alettiin viljellä myös Intiassa, Sri Lankalla ja Venäjällä sekä Etelä-Amerikassa.  

Pensaat voivat olla joko kiinalaisia tai assamilaisia. Eri teetyypit, esim. mustaa tai vihreää, syntyy kun teetä käsitellään eri tavoin. Eurooppalaiset tustustuivat teehen Saksassa ja Ranskassa jo 1600-luvulla. Tee tuotiin tänne meritse, mutta myös maitse karavaanireittejä pitkin. Ruotsissa aatelisto, porvarit ja papisto aloittivat teenjuonnin 1700-luvull ja samaten myös itäisessä maanosassa, Suomessa. Tähän aikaan tee oli yleisemmin tunnettu ja nautittu kuin kahvi. Teetä voitiin ostaa muun muassa Helsingin eri kauppahuoneilta.


Teekuppi ja lautanen 1790-luvulta lahjoitettiin amiraali Carl Olof Crosntedtille (1756-1820). Kuva: SOV.

Herttoniemen kartanon museossa on teekuppeja, jotka ovat kuuluneet amiraali Carl Olof Cronstedtille, joka omisti kartanon 1700-luvun lopulla sekä vuodessta 1813 kuoleemaansa saakka (v. 1820). Astiastoa kutsutaan Ruotsinsalmen astiastoksi. Siihen sisältyi 144 osaa. Posliinikupeilla ei ole korvia ja ovat itäaasialaisia. Kupeissa on kuva laivasta, jossa on Ruotsin laivaston lippu, sekä Nike-jumalattaresta, joka seppelöi voitin. Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen taistelussa heinäkuussa 1790, Kustaa III:n sodan aikana. Carl Olof Cronstedtia kunnioitettiin meritaistelun sankarina ja hän sai kallisarvoisen teeastiaston muistoksi upseereiltaan.


Oy Sergejeff Ab järjesti teemaistajaiset ja vertasimme firman kehittämää teetämme heidän omiin teesekoituksiinsa. Lisäksi he tuovat maahan Taylor's teetä. Kuva: EAW.

Millaista teetä Cronstedt olisi voinut nauttia? Todennäköisesti kiinalaista mustaa teetä. Keväällä 2020 aloimme suunnitella oman, uniikin teesekoituksen hankkimista. Otimme yhteyttä kahteen teeyritykseen, ja niistä valitsimme Oy Sergejeff Ab:n. Yrityksen perustaja, kauppias Feodor Sergejeff, aloittin kiinalaisen teen mainostamisen vuonna 1887. Hän myi teetä kaupassaan Viipurissa. Kaupunki oli yksi teekaupan keskuksia 1800-luvulla. Sergejeffin yritys on perustettu jo vuonna 1873, ja yritys aloitti pian pakkaamaan suosittua tuotettaan, Jaavan teetä. Nykyään Sergejeff toimii perheyrityksenä Helsingissä.  


Oma sekoituksemme on valmis myytäväksi. Lisukkeena maistuu oma hunajamme, jonka Knusbackan museotilan mehiläiset ovat tehneet (ja Hive Five tuottanut). Kuva: EAW.

Herttoniemen kartanon tee, jonka Oy Sergejeff Ab on kehittänyt, on mustaa teetä, jossa on hieman lapsangia. Tämä antaa teelle hienostuneen savuisuuden, koska lapsang-teelehdet savustetaan mäntypuulla. Teen hinta meillä on 6 euroa/ pussi (100 g). Tervetuloa ostoksille ja maistelemaan! Museo on auki joka sunnuntai 1.11.2020 saakka, klo 12-14.

Lue lisää teestä:
Ranta, Sirkka-Liisa 2020: Suomalainen teekirja. Tammi: Helsinki.

Eva Ahl-Waris