Museokortilla vapaa pääsy!
Seuraa Youtube-kanavaamme!

Osoite: Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki.
Puh.: 040-1526185
S-posti: hertonasgard (at) gmail.com

Tai ota yhtettä alla olevan lomakkeen avulla! Kiitos!

Ota yhteyttä

Skriv siffran 1 med bokstäver:

Blogi

Topelius & Tarinalyhty (Storylantern) - Classical Tales in a New Setting

#Tarinalyhty (Storylantern) produced a public artwork and mobile game in the park of Hertonäs Manor Museum in 2019-20. This year we continued the co-operation and produced a storytelling project presenting famous stories written by Zachris Topelius. In April and May we worked with students in drama at Snellman-korkeakoulu that created tours in Swedish and Finnish in the park for pupils from the local schools. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty (Sagolyktan) - klassiska sagor i ny inramning

#Tarinalyhty (Sagolyktan) producerade ett publikt konstverk med ett mobilt spel i Hertonäs gårds museums park år 2019-20. I år var det dags att återuppta samarbetet, vilket utmynnade i ett sagoteringsprojekt med topelianskt tema. I april-maj samarbetade vi med Snellman-högskolans dramalinje och höll turer i parken för lokala skolelever på finska och svenska. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:14

A Monument in Helsinki Commemorating Alexander II

After the assembly of the land in Porvoo in 1809 the estates of Finland had not been called for to meet in 54 years. The Supreme Emperor Alexander II of Russia was also Grand Duke of Finland. He summoned the estates to a new assembly in Helsinki in 1863. The emperor himself opened the meeting solemnly with a speech 18th September 1863. The speech and the year 1863 are visible on the monument commemorating Alexander II in the Senate Square. At the assembly, the Finnish estates decided that new laws and decrees should be legislated in Finland. The land assembly began to meet regularly. The emperor kept the right of veto for himself regarding the Finnish constitution. Privy councillor Gabriel Anton Cronstedt and his brother, the senator of the economic department Carl Olof Cronstedt, attended the land assembly. More information about this period can be found at Hertonäs manor. Read more below!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:46

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - One of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

19.11.2020 kl. 09:20
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!

Helene Gripenbergin ja John Bergbomin välinen avioliitto kesti 35 vuotta. Tältä ajalta Helenen elämää on säilynyt vain muutamia lähteitä. Hänen muistelmansa, jotka laadittiin vuonna 1931, päättyvät toteamukseen, että hän solmi jälleen yhteydet pikkuserkkuunsa ja sitten he menivät naimisiin. “Sen jälkeen toimintani sai toisen suunnan ja elämäni sai sisällön ja arvon.” Helene mainitsee lisäksi, että John helli häntä heidän avioliittonsa ajan ja teki kaikkensa, jotta Helenen tie olisi mahdollisimman tasainen sen jälkeen kun hän oli muuttanut uuteen taloonsa ja ryhtynyt kartanonrouvaksi. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, vaan vaati muun muassa vahvaa organisaatiokykyä. Pari oli lapseton. Tämä merkitsi sitä, että Herttoniemen kartanolla ei ollut perijää. Pariskunta ratkaisi asian niin, että he vuonna 1916 lahjoittivat kartanon testamentissaan yhdistykselle Svenska Odlingens Vänner i Helsinge, joka edelleen tänä päivänä isännöi kartanoa.


Helene Bergbom (os. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helene nukui lopulta pois 15. joulukuuta 1932, mutta hänen miehensä elämä päättyi väkivaltaisesti jo 15 vuotta aiemmin. Vuonna 1917 Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa ja ruokapula ja poliittiset levottomuudet olivat kasvaneet käynnissä olevan ensimmäisen maailmansodan myötä. Työväenliike oli Suomessa, kuten muuallakin Eurooppaa, voimistunut tärkeäksi vallan keinoksi, ja työväen ja heidän aatteita kannattavien, punaisten, sekä porvareista ja talonpojista koostuvien valkoisten väliset luokka-konfliktit kasvoivat. Kaksi venäläistä vallankumousta vuoden 1917 aikana lisäsivät levottomuutta masssa. Lopulta nämä ongelmat johtivat traagiseen punaisten ja valkoisten väliseen sisällissotaan 27.1.-15.5.1918. Eräs tämän vaikean ajan uhreista oli Helenen aviomies. 


John Bergbom (1850-1917). Kuva: SOV.

Eräänä marraskuisena aamuna vanha pariskunta istui syömässä aamiaista toisessa kerroksessa, kun muutama aseistautunut punakaartilainen murtautui kartanoon. Johnin ja kaartilaisten välinen sananvaihto päättyi siihen, että vanhus ammuttiin ja kaatui kuolleena lattiaan. Helene selviytyi naarmuitta, ja kutsui tapahtumaa yksinkertaisesti “viimeiseksi kauheaksi lyönniksi” omissa muistelmissaan. Tiedot tapahtumista on peräisin Helenen veljeltä, Lennartilta, joka on kuvaillut tapahtumaa Johnia käsittelevässä muistokirjoituksessa vuonna 1931. Lennartin mukaan John olisi kaartilaisten kanssa keskustellessa laittanut kädet aamutakkinsa taskuisin, jolloin punakaartilaiset olisivat tulkineet tätä siten, että Johnilla oli taskussaan ase jota hän yritti tavoitella. Tämä sai heidät laukaisemaan aseensa ja tappamaan hänet. 

Murhan jälkeen Helene muutti pois kartanolta ja vietti lopun elämäänsä Helsingin Luotsikadulla. Hänen veljensä Lennart vaimoineen ja lapsineen asuivat samassa rapussa ja hän vietti viimeisiä vuosiaan sukulaisten ympäröimänä.

Lähteet: 

Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016.
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975. 
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Käännös: EAW.

Daniela Fougstedt