Museokortilla vapaa pääsy!
Seuraa Youtube-kanavaamme!

Osoite: Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki.
Puh.: 040-1526185
S-posti: hertonasgard (at) gmail.com

Tai ota yhtettä alla olevan lomakkeen avulla! Kiitos!

Ota yhteyttä

Skriv siffran 8 med bokstäver:

Blogi

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - On of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Punssiboolia - ja skoolia!

Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:08

A Bowl of Punch - Cheers!

Officers and vice admirals, burgers and landowners - as well as the employees in modern museums - all have something in common since the 18th century: we all love the liquor punch. In the collections of Hertonäs manor museum many objects relate to this golden alcohol that reach our country via the global trade. For example several things owned by vice admiral Cronstedt tells about the popularity of this beverage in the late 18th century and early 19th century. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 18:55

Ett medeltida kvinnoöde i Finland: “Margareta i Härtonäs”

I slutet av medeltiden fanns några frälsegods i Helsinge socken (kallad Helsinga vid denna tid), däribland i Hertonäs. Helsinge sockens område har sedermera blivit städerna Helsingfors och Vanda. Frälset kom senare att bilda den så kallade adeln. Bland idel män som kommer från Hertonäs nämns även ibland någon enstaka kvinna. Läs mer om “Margareta i Härtonäs” nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 12:08

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 12:01

A Medieval Female Fate in Finland: “Margareta in Härtonäs”

In the late Middle Ages Helsinge (that was called Helsinga back then) parish held a few noble estates, in Herttoniemi among others. Helsinge parish has later been divided between the cities Helsinki and Vantaa. Beside many men that have come from Herttoniemi there also occur a few women. Read more about “Margareta in Härtonäs” below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 11:40

Abraham Wetters väg finns i Hertonäs - vem var han?

Abraham Wetter (ca 1690-1737) föddes omkring år 1690 i Stockholm men kom att växa upp och verka i Helsingfors. Han var ägare till Hertonäs gård på 1730-talet och avancerade till borgmästare i Helsingfors under den svåra tiden av återuppbyggnad efter Stora ofreden (1700-21). Läs mer om honom nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
27.02.2021 kl. 17:56

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

08.03.2021 kl. 12:01
Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla!

Varhaiskeskiajasta vuoteen 1809 Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. 1200-luvulla uusia asukkaita todennäköisesti muutti suomalaiselle rannikolle Ruotsista. Valtakunnan itäinen puoli liitettiin yhä enemmän valtakuntaan. 1400-luvun lopulla Herttoniemessäkin mainitaan olleen rälssitiloja. Nimitys rälssi tulee ruotsinkielen sanasta frälse, joka tulee sanasta fri, eli vapaa tai vapautettu verosta. 


Myöhäiskeskiaikainen naisihanne. Jan Van Eyck: Arnolfinien muotokuva (yksityiskohta), 1400-l. Wikimedia commons.

Tältä ajalta ei ole säilynyt montakaan Herttoniemestä kertovaa lähdettä. Käytännössä keskiajan ihmiset elivät Herttoniemen kylissä ja tiloilla rikkaina talonpoikina. Pääosin viljeltiin maata, hoidettiin karjaa ja kalastettiin. Herttoniemen vanhin kylätontti on todennäköisesti sijainnut nykyisen Asentajanpuiston eteläpuolella. Tontit olivat mahdollisesti varustettu puisin asuin- ja talousrakennuksin. Alue sijaitsi lähellä Suurta rantatietä, joka kulki Turun ja Viipurin välillä, sekä strategisella paikalla josta käsin pystyi valvomaan meriväyliä ja lahteja. 


Herttoniemen Asentajanpuisto. Kuva: Arto Alanenpää - Oma teos, Wikimedia commons.

Tilan rouvan rooli isossa talossa oli etenkin päättää kodin askareista, huolehtia karjanhoidosta sekä huolehtia siitä, että koko talon väki ruokittiin. Talon väkeen kuului perhe, mahdolliset sukulaiset sekä koko palvelusväki. 1400-luvun puolivälissä eräs Margareta mainitaan olleen kotoisin Herttoniemestä. Hän oli mahdollisesti syntynyt noin vuonna 1424. “Margareta i Härtonäs” meni naimisiin gifte sipoolaisen Gästerbyn Lassen kanssa ja he saivat kolme lasta: Peder Larsson, Erik Larsson ja Margareta Larsdotter. Tähän aikaan ei käytetty sukunimiä laajemmin, vaan pelkästään isännimiä. “Margareta i Härtonäs”:in tytär Margareta Larsdotter meni myöhemmin naimisiin Sarvilahden Lars Mattssonin kanssa. 1400-luvun lopussa Lars sai rälssioikeudet tiluksilleen Sarvilahdessa ja näin ollen Herttoniemen Margareta on nykyisen Creutz-suvun "esiäidinäiti". Creutzit omistivat Sarvilahden kartanon 1700-luvulle asti. Nykyisin suku omistaa edelleen naapurissa olevan Malmgårdin (nykyisessä Pernajassa). Margareta (Margarete, Greta, Margit, Mariette) oli yleinen nimi keskiajan Helsingassa ja Pyhä Margareta Antiokialainen (neitsyt, marttyyri, k. 304) oli tähän aikaan suosittu pyhimys koko Itämeren alueella. 


P. Margareta Antiokialainen, Wikimedia commons.

Joskus “Margareta i Härtonäs” nähdään kuuluneen Jägerhorn-sukuun. Jägerhornit asuivat Herttoniemessä (mahdollisesti) myöhäiskeskiajasta 1600-luvun loppuun, jonka takia voi olla helppoa sekoittaa eri samasta paikasta tai kylästä kotoisin olleita ihmisiä. On kuitenkin todennäköistä, “Margareta i Härtonäs”, ei ollut sukua Jägerhorneille. Hänen vanhemmat ovat tuntemattomia.  On kuitenkin mahdollista, että Margareta kuului eliittiin, koska Herttoniemessä mainitaan olleen rälssimaata jo keskiajalla. 

Herttoniemi mainitaan lähteissä ensi kertaa vuonna 1405 (pari vuosikymmentä ennen Margaretan mahdollista syntymäaikaa): eräs nimismies Porvoon voutikunnan käräjillä kutsuttiin nimellä “Laurens Hertoghe”, mahdollisesti asuinpaikkansa mukaan. Sana herttua on tosin yleinen lisänimi tähän aikaan, eikä sillä tarkoiteta edes “herttuata” - mutta on mahdollista, että on kyse varakkaasta henkilöstä, “arjen herttuasta”. Tosin, nimi voi olla jäännös kaksi vuosisataa aiemmin tapahtuneesta kolonisaatiosta, jolloin kuninkaalliset kuten herttuat mahdollisesti johtivat toimintaa. 

Vuosina 1555-56 Hertugenäs mainitaan kuitenkin selkeästi rälssimaana, jonka omistajina ovat eräs Matz Mortenson, herra Karl (pitäjän kirkkoherra, joka todennäköisesti oli saanut osansa isänperintönä) sekä leskirouva Walborg. Mitä muuta he mahtoivat kokea kuningas Kustaa Vaasan aikana? - Siitä kirjoitamme lisää myöhemmin.

Lähteet:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors. 
Margareta, i Härtonäs, Geni public profile, (senast sedd 7.3.2020). 
Salminen, Tapio 2015: Medeltiden i Vanda och Helsinga socken. Red. Eva Ahl-Waris, Andreas Koivisto & Tapio Salminen. Vanda stad: Vanda.


 
Eva Ahl-Waris