Museokortilla vapaa pääsy!
Seuraa Youtube-kanavaamme!

Osoite: Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki.
Puh.: 040-1526185
S-posti: hertonasgard (at) gmail.com

Tai ota yhtettä alla olevan lomakkeen avulla! Kiitos!

Ota yhteyttä

Skriv siffran 8 med bokstäver:

Blogi

Världsutställningen i Paris 1889

Paris är idag en av de populäraste städerna att besöka i världen. Frankrikes huvudstad har en lång och rik historia från medeltiden till franska revolution och till den moderna tiden. I staden finns också många kända sevärdheter som t.ex. Louvren, Notre Dame de Paris, Triumfbågen, Versailles palatset och förstås Eiffeltornet. Världsutställningen 1889 är känd för att ha introducerat Eiffeltornet. Men vad har Paris 1889 och Eiffeltornet med Hertonäs gårds museum att göra? När jag gick igenom olika fotoalbum i Hertonäs upptäckte jag att Helene Bergbom (f. Gripenberg) har lämnat efter sig ett album med bilder från världsutställningen 1889 och det fanns många intressanta bilder i albumet. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 19:02

Pariisin maailmannäyttely 1889

Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:57

Exposition Universelle 1889

Today Paris is one of the most popular tourist destinations in the world. The capital of France has a long and rich history from the medieval period to the French revolution and to the modern age. There are many famous attractions in Paris such as the Louvre, Notre Dame de Paris, Arc de Triomphe, Palace of Versailles and of course the Eiffel Tower. The Exposition Universelle (world’s fair) 1889 is known for introducing the Eiffel Tower. But what has Paris 1889 and the Eiffel Tower got to do with Herttoniemi Manor Museum? When I went through different photo albums at Herttoniemi I discovered that Helene Bergbom (born Gripenberg) has left behind an album with pictures from the world’s fair 1889 and there were many interesting pictures in the album. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:48

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet II

De så kallade sytningsavtalen fanns kvar ända in på 1900-talet – ett faktum som visar hur viktiga de var för många människor på landsbygden. De sista sytningshjonen, det vill säga äldre som ”tagit sytning” hos sina barn, upplevde också de första folkpensionerna på 1930-talet innan pensionssystemet och urbaniseringen förpassade sytningssystemet till historien. Också borgarna slöt sytningsavtal med sina föräldrar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:13

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:08

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher II

The signings of retirement contracts (Swe. sytning) remained important up and into the 20th century – a fact that proves their importance to the denizens of the Finnish countryside. The last people living as so called sytningshjon lived to experience the birth of the national pension system in the 1930s, before national pensions and urbanisation eventually made the retirement contract system redundant as a primary form of retirement. The contracts could also be signed by burghers and their relatives. Read more below!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 15:59

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet I

Genom tiderna har många hemman varit föremål för sytning, även Hertonäs gård. Men vad är sytning? Andra namn för fenomenet är bland annat undantag eller födoråd, samt en mängd andra regionala varianter – men oavsett vad man kallar det vet få vad ordet betyder mer. Att syta någon eller något betyder ursprungligen att ta hand om, sköta, och kom att beteckna en typ av pensionsarrangemang som existerade i Norden i flera hundra år. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:25

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:21

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher I

Through the ages many homesteads have switched hands via something called sytning/syytinki, amongst others Hertonäs manor. But what is sytning? It’s a phenomenon that has had many other names, depending on what Nordic country and region you’re from, but no matter what it is called few know it’s meaning and importance nowadays. Originally, the meaning of the word is to take care of something or someone, but it came to mean much more - as a form of retirement contract, sytning was the main form of pension for most property-owning farmers for centuries. Read more down below!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:16

Antikt formspråk på Hertonäs gård

Tidigare på hösten rapporterades det tyvärr i nyheterna om flera vulkanutbrott på vulkanön La Palma på norra Kanarieöarna i Spanien. Historiskt sett har det funnits flera stora vulkanutbrott i världen. I flera av dessa fall har de haft en avgörande påverkan på historien. Ett sådant vulkanutbrott skedde år 79. Då var det vulkanen Vesuvius 10 km sydöst om staden Neapel i dagens södra Italien som hade ett utbrott. Händelsen influerade bland annat det formspråk som nu finns till påseende för besökare på Hertonäs gård. Hur syns vulkanutbrottet i de existerande utställningarna? På vilket sätt påverkar antiken fortfarande idag det som finns tillgängligt på Hertonäs gård? Det här kommer jag nu att behandla i denna bloggartikel. För mer information om Vesuvius och antikens influens på Hertonäs gård och utställningarna se texten här nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
29.11.2021 kl. 07:33

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

13.12.2021 kl. 17:21
Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!

Herttoniemen kartanon arkistossa on muun muassa valokuva tästä syytinkimökistä Gussin maatilalla Martinkylässä. Valokuva on valokuvaaja Irene Wahlbergin ottama vuosisadan vaihteessa 1900:


Guss, Martinkylä. Syytinkimökki. Mökin edessä istuu Vilhelmina Hellman, 66. Hänen tyttärensä Emilia, naimisissa Blomqvist, 29, seisoo keskellä. Oikealla Vilhelminan tyttärentytär Edit, jonka äiti Alexandra Josefina kuoli 29-vuotiaana vuonna 1889. Kuva on numero 24 kokoelmassa 101, Helsingin pitäjä 1900.

Syytinkimökki oli usein pieni rakennus, jonka pariskunta saattoi rakentaa ennen kuin he luopuivat maatilasta syytinkiä varten, tai jonka uusi viljelijä rakensi vanhemmille (tai syytinkipareille, mahdollisesti osana sopimusta). Voidaan kuvitella, että hyvin rakennetussa pienessä mökissä oli paljon helpompi asua vanhempana - pienempi tila on helpompi lämmittää, eikä välimatkat ole suuria. Mökki oli luultavasti lähellä kartanoa, joten apu oli lähellä, jos sitä tarvitsi.

Aina syytinki ei kuitenkaan näytä olleen ruusuilla tanssimista - säilyneestä päiväkirjamateriaalista päätellen voi todeta, että lapset tai heidän puolisonsa ovat kohdelleet heitä huonosti: He eivät usko saaneensa tarpeeksi syötävää tai yksinkertaisesti heillä oli erilaisia ​​mielipiteitä roolijaosta ja tehtävistä tilalla. Aina ei myöskään ollut niin, että syytinkipari asui erillisessä rakennuksessa - varsinkin 1800-luvun lopulla oli yhä yleisempää, että vanhemmat asuivat muun perheen kanssa talossa, mikä varmasti johti erilaisiin konflikteihin. Kuten monet muut perhetilanteet, syytinki on siis aina monisyinen ja dynaaminen ilmiö.

Martinkylän Gussin Vilhelmina Hellmanin tilanne ei ole meille tänään täysin selvä, kuten ei myöskään Wetter-perheen kysymyskään[länk till blogginlägget]. Vilhelmina Forstell syntyi vuonna 1834 Kirkkonummella ja meni naimisiin 23-vuotiaana Gussin lautamiehen ja maanviljelijän, 40-vuotiaan Adolf Hellmanin kanssa. Heidän tyttärensä Alexandra Josefina ja Fanny Emilia syntyivät vuonna 1860 ja 1871, ennen Adolfin kuolemaa  vuonna 1873. Leskeksi jäänyt Vilhelmina näyttää hoitaneen taloa monta vuotta, mutta nuorempi tytär Emilia esiintyy omistajana vuodesta 1894 lähtien. On perusteita olettaa, että Vilhelmina muutti tuolloin syytinkimökkiin, tyttären ja vävyn muuttaessa päärakennukseen.

Guss, Martinkylä. Osa päärakennuksesta. Valokuva: Irene Wahlberg, noin vuonna 1900. Numero 23 kokoelmassa 101, Helsingin pitäjä 1900.

Ilmiönä syytinki säilyy edelleen Suomen lakikielessä, mutta sen merkitys Suomen väestölle on vähentynyt yhteiskunnan muuttuessa. Vanhoina aikoina maatilaa ei välttämättä pidetty kodinomistajan omaisuutena. Päinvastoin perhetila oli juuri sitä - perheen saamaa omaisuutta, joka jäisi perheen hallintaan. Maa kaupallistui vuosisatojen kuluessa ja kun kaupungistuminen ja teollistuminen avasivat oven aivan uudenlaiselle elämälle, maaseudun ihmisten elämänrytmi muuttui. Sen sijaan yleistyi maan vuokraaminen joko lapsille tai ulkopuolisille saadakseen hieman enemmän turvaa vanhuuden turvaksi.

Vaikka syytingin historiallinen merkitys on ilmeinen osa maaseutuelämää, se on unohdettu. Nykyään suurin osa suomalaisista ei enää tiedä, mitä syytinki tarkoitti, vaikka isovanhempamme muistavat vielä iäkkäitä sukulaisiaan maaseudulla, jotka asuivat "poikkeuksellisesti" tilan pienessä mökissä.

Kirjallisuus

Hannikainen, M. & Vauhkonen, J. 2012: Arbetspensionernas historia inom den privata sektorn i Finland. Sammanfattning av verket Ansioiden mukaan. Yksityisalojen työeläkkeiden historia. Helsingfors, 28.11.2021.
Holmgren, S. 2020: Med tacksamhet förbinder jag mig. En diskussion om formalisering utifrån 20 undantagskontrakt. Uppsala, 28.11.2021.
Moring, B. 2006: “Nordic Retirement Contracts and the Economic Situation of Widows.” Continuity and change 21.3. Cambridge, 383–418. 
Haggrén, Georg 2014: Wetter, Abraham, Biografiskt lexikon för Finland, Svenska litteratursällskapet i Finland, 28.11.2021.
Bergbom, J. G. 1910: Hertonäs anteckningar. Helsingfors.
Jonasson, F. 1931: Suomen maatilat. Borgå, 28.11.2021. 
Svenska Akademiens ordbok (SAOB), syta, (2001), 28.11.2021.
Charpentier, A. 1896: Om sytning. Helsingfors.

Ida Karlgren