Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 10 med bokstäver:

Blogginlägg

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:14

A Monument in Helsinki Commemorating Alexander II

After the assembly of the land in Porvoo in 1809 the estates of Finland had not been called for to meet in 54 years. The Supreme Emperor Alexander II of Russia was also Grand Duke of Finland. He summoned the estates to a new assembly in Helsinki in 1863. The emperor himself opened the meeting solemnly with a speech 18th September 1863. The speech and the year 1863 are visible on the monument commemorating Alexander II in the Senate Square. At the assembly, the Finnish estates decided that new laws and decrees should be legislated in Finland. The land assembly began to meet regularly. The emperor kept the right of veto for himself regarding the Finnish constitution. Privy councillor Gabriel Anton Cronstedt and his brother, the senator of the economic department Carl Olof Cronstedt, attended the land assembly. More information about this period can be found at Hertonäs manor. Read more below!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:46

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - One of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Punssiboolia - ja skoolia!

Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:08

A Bowl of Punch - Cheers!

Officers and vice admirals, burgers and landowners - as well as the employees in modern museums - all have something in common since the 18th century: we all love the liquor punch. In the collections of Hertonäs manor museum many objects relate to this golden alcohol that reach our country via the global trade. For example several things owned by vice admiral Cronstedt tells about the popularity of this beverage in the late 18th century and early 19th century. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 18:55

Ett medeltida kvinnoöde i Finland: “Margareta i Härtonäs”

I slutet av medeltiden fanns några frälsegods i Helsinge socken (kallad Helsinga vid denna tid), däribland i Hertonäs. Helsinge sockens område har sedermera blivit städerna Helsingfors och Vanda. Frälset kom senare att bilda den så kallade adeln. Bland idel män som kommer från Hertonäs nämns även ibland någon enstaka kvinna. Läs mer om “Margareta i Härtonäs” nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 12:08

Porkkanakakkua, Cajsa Wargin keittokirja ja Herttoniemen kartano

26.09.2020 kl. 08:46
Herttoniemen kartanon valtiattaren, Beata Sofia Wrangelin, talouskirjat 1820-luvulta ovat säilyneet. Niiden perusteella voimme arvata mitä herrasväki söi ja kulutti. Mahdollisesti Beata Sofia tunsi myös Cajsa Wargin reseptejä, joista oli tullut erittäin suosittuja hänen keittokirjansa julkaisemisen myötä 1700-luvulla. Ehkä Herttoniemessäkin syötiin vaikkapa porkkanakakkua. Lue lisää alla!

Beatha Sophia Wrangel (1762–1840) oli eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisimpia omistajia. Hänellä oli emäntänä vastuu taloudesta. Hänen avioliittonsa Carl Olof Cronstedtin kanssa ajoittui vuosiin 1794–1820 ja he saivat kolme lasta. Aatelisneidot kasvatettiin vastaamaan niitä arvoja, joita vaadittiin, esimerkiksi piti osata ranskaa ja hoitaa taloutta. Sääty-yhteiskunnassa aatelisrouvat toimivat sukujensa edustajina sekä miehensä että oman sukunsa puolesta.


Beata Sofia Wrangelin talouskirja 1820-luvulta. Kuva: SOV.

1700-luvulla ja 1800-luvun alussa ruoan saatavuus lisääntyi. 1800-luvun alussa tämä merkitsi kulinaarisesta näkökulmasta sitä, että Ruotsissa avautui uusia ruokapaikkoja, joista suosituimmat olivat kahvilat. Tarjoilu vaihteli hyvin paljon suhteessa siihen, mikä tilaisuus oli kyseessä. Viinikellareissa käytettiin yleensä ranskalaista tarjoilutapaa, à la française. Käytännössä tämän mukaan tarjoilu jaettiin lukuisiin kierroksiin. Juhla-aterian aikana viinikellarissa näin ollen voitiin tarjoilla kolme tai neljä kierrosta, joihin sisältyi jopa 40 ateriaa kierrosta kohti. Yhtä ruokalajia ei tähän aikaan voi kuitenkaan verrata moderniin ruokalajiin tai nykyisiin lautasmalleihin. 1700-luvulla yksi ruokalaji oli sama asia kuin esimerkiksi pelkästään perunamuusia. Nykyään muusia tarjoillaan lisukkeena.

Anna Christina (Cajsa) Warg (1703–1769) on eräs Ruotsin kansainvälisesti tunnetuimmista keittokirjailijoista. Tästä kertoo hänen kirjasta ilmestyneet lukuisat painokset. Keittokirjaa painettiin myös saksaksi, suomeksi ja viroksi. Erotuksena moderniin ruoanlaittoon Wargin aikana käytettiin edelleen avotulta. Näin ollen Wargin reseptejä on vaikea suoraan siirtää nykyaikaiseen keittiöön. Eräs syys keittokirjan, Hjelpreda i Hushållningen för Unga Fruentimber (1755, Apu Taloudenhoidossa Nuoria Naisia varten), suosion laskuun oli ruoanlaitossa alkaneet muutokset. Siirryttiin uusiin menetelmiin, ja otettiin käyttöön uuneja ja halkolämmitteisiä liesiä keittiöissä. Wargin keittokirja oli toisaalta pitkäikäinen ja viimeinen painos ilmestyi 1820-luvulla.


Cajsa Wargin keittokirja vuodelta 1755. Kuva: Wikipedia.

Beata Sofia Wrangelin talouskirja vuosilta 1824–1829 on säilynyt ja sen perusteella voi tietää mitä tuotteita käytettiin Herttoniemen kartanossa näiden vuosien ajan. Hedelmien ja vihannesten joukossa esiintyy muun muassa omenoita, appelsiinejä, kurkkua ja salaattia. Tuotteet, paikat ja ruoka vaihtelivat tähän aikaan. Talvella asuttiin Helsingissä ja silloin käytettiin esimerkiksi viikunoita ja toukokuussa taas syötiin tippaleipiä. Kreivittären taloudessa on hyvin voitu tarjoilla esimerkiksi porkkanakakkua siihen tapaan, joka on esitelty Cajsa Wargin keittokirjassa.  

Porkkanakakku 1700-luvun tyyliin

Resepti on otettu Cajsa Wargin keittokirjan painoksesta vuodelta 1770, joka löytyy digitaalisena Alvinissa:

https://www.alvin-portal.org/alvin/view.jsf?pid=alvin-record:93035

http://www.alvin-portal.org/alvin/attachment/document/alvin-record:93035/ATTACHMENT-0743.pdf

Porkkanat keitetään kauttaaltaan pehmeiksi, jonka jälkeen ne kuoritaan ja raastetaan raastimella, jonka jälkeen niistä poistetaan mehu puristamalla raaste servietin läpi; raastetuista porkkanoista otetaan 20 luotia, 12 luotia manteleita, 12 kappaletta karvasmantelia, jotka jauhetaan morttelissa, 12 luotia revittyä ja siivilöityä sokeria, 12 luotia tuoretta voita, joka sulatetaan ja josta poistetaan suola, kuusi lusikallista kermaa. Kaikki sekoitetaan: Sitten tehdään taikina vuokaan ja edellä mainittu massa kaadetaan siihen, ja paistetaan hitaalla lämmöllä. Tätä kakkua tulee paistaa pitkään. Ken haluaa, voi kaataa mukaan kaksi munankeltuaista; mutta munat voidaan myös jättää pois.

20 luotia porkkanoita=265,6g
12 luotia manteleita=159,36g
12 kpl karvasmantelia
12 luotia sokeria=159,36g
12 luotia voita=159,36g
6 lusikallista (rkl) kermaa
Kaksi munankeltuaista


Porkkanakakkutaikina tekeillä. Kuva: TH.

On tärkeää huomioida, että on vaikeaa seurata Wargin ohjeita modernissa keittiössä. Joitakin merkittäviä muutoksia oli todeta, että karvasmantelin väärinkäyttö voi olla vaarallista kuluttajalle, koska sen siemen sisältää amygdaliinia, joka voi kehittyä syanidiksi. Uuni toki toimii tässä suhteessa tehokkaana työvälineenä, ja pitää olla tarkka sen suhteen miten seos esihöyrystyy. Toinen tärkeä muutos oli voitaikinan käyttö pohjana. Tässä suhteessa poikkesin alkuperäisestä reseptistä, ja yritin seoksen suhteen kopioida Cajsa Wargin porkkanakakkua.

Seos oli yllättävän helppo tehdä.  Karvasmantelit vaihtuivat suurempaa osaan manteleita, yhteensä 200 g. Kaikki sekoitettiin yhteen ja siitä tuli yhteensä noin 160 g sekä 270 g. Munankeltuaiset kannattaa todellakin lisätä tähän massaan, koska se antaa kokonaisuudella kiinteämmän muodon. Toinen suuri haaste oli tietää, miten pitkään kakun tuli olla uunissa. Suosittelemme noin 40–50 minuuttia, koska sen jälkeen kakku näytti olevan valmis. Nestettä kehittyy kuitenkin melko paljon, joten suosittelen, että käyttöön otetaan vuoka, jolla on korkeammat reunat kuin sillä, joka näkyy kuvassa. Uunin lämpötilaa vaihtelimme niin, että aluksi asteita oli 175 ja puolissa välin vähensimme lämpötilan 160 asteeseen.

On parasta, että kakku saa seistä rauhassa uunin jälkeen joitakin tunteja. Kakku sai hyvää palautetta kaikilta sitä maistaneilta.

Tärkeimmät muutokset

Valmis voitaikina
200 g rouhittua mantelia
Karvasmanteliöljyä – joitakin tippoja
Uuni 175 astetta (25 min.) ja 160 astetta (20 min.).


Valmis porkkanakakku taikinakuoressaan! Kuva: TH.

Kirjallisuutta:
(EAW, Ralf P., Daniela F., Cecilia G., Astrid N.), 2020:  Kvinnohistorisk_guidning_Hertonäs.pdf, julkaisematon.
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård – från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Ilmakunnas, Johanna 2012 (suomenkielinen alkuperäisteos 2009): Ett ståndsmässigt liv: Familjen von Fersens livsstil på 1700-talet.
Jönsson, Håkan & Tellström, Richard 2018: Från krog till krog: Svenskt uteätande under 700 år.
Sjöberg, Maria: Anna Christina (Cajsa) Warg, www.skbl.se/sv/artikel/AnnaChristinaWarg, Svenskt kvinnobiografiskt lexikon, luettu 2020-09-13, alunperin julkaistu 2018. 
Aleksandra Strzelichowska, Celebrity chefs of the past: Meet the women who taught Europe to cook, https://blog.europeana.eu/2020/03/meet-the-women-who-taught-europe-to-cook/ luettu 13.9.2020, alunperin julkaistu 2020. 
Suomen maatalouden historia I - perinteisen maatalouden aika – noin vuoteen 1870. Toim. Viljo Rasila, Eino Jutikkala & Anneli Mäkelä-Alitalo, 2003.

Käännös: EAW

Ted Hellstén