Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 7 med bokstäver:

Blogginlägg

Topelius & Tarinalyhty (Storylantern) - Classical Tales in a New Setting

#Tarinalyhty (Storylantern) produced a public artwork and mobile game in the park of Hertonäs Manor Museum in 2019-20. This year we continued the co-operation and produced a storytelling project presenting famous stories written by Zachris Topelius. In April and May we worked with students in drama at Snellman-korkeakoulu that created tours in Swedish and Finnish in the park for pupils from the local schools. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty (Sagolyktan) - klassiska sagor i ny inramning

#Tarinalyhty (Sagolyktan) producerade ett publikt konstverk med ett mobilt spel i Hertonäs gårds museums park år 2019-20. I år var det dags att återuppta samarbetet, vilket utmynnade i ett sagoteringsprojekt med topelianskt tema. I april-maj samarbetade vi med Snellman-högskolans dramalinje och höll turer i parken för lokala skolelever på finska och svenska. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:14

A Monument in Helsinki Commemorating Alexander II

After the assembly of the land in Porvoo in 1809 the estates of Finland had not been called for to meet in 54 years. The Supreme Emperor Alexander II of Russia was also Grand Duke of Finland. He summoned the estates to a new assembly in Helsinki in 1863. The emperor himself opened the meeting solemnly with a speech 18th September 1863. The speech and the year 1863 are visible on the monument commemorating Alexander II in the Senate Square. At the assembly, the Finnish estates decided that new laws and decrees should be legislated in Finland. The land assembly began to meet regularly. The emperor kept the right of veto for himself regarding the Finnish constitution. Privy councillor Gabriel Anton Cronstedt and his brother, the senator of the economic department Carl Olof Cronstedt, attended the land assembly. More information about this period can be found at Hertonäs manor. Read more below!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:46

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - One of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Herttoniemen kartanon tee – uniikki sekoitus pimeneviin syysiltoihin!

18.10.2020 kl. 08:57
Herttoniemen kartanon museo päätti keväällä tilata oman, uniikin teesekoituksen. Vantaa-Seura oli vastikään tehnyt vastaavaa ja ehdotti tätä myös meille. Tuloksesta tuli – vallan mainio! Teetä on myynnissä museossa. Lue lisää alla!

Kaikki pitävät teestä! Ja Herttoniemen kartanon eri omistajat ovat varmuudella nauttineet tätä ihanantuoksuista ja höyryävää juomaa jo viimeisten kolmen vuosisadan ajan. Teepensaita alettiin viljellä Kiinan, Intian ja Myanmarin (ent. Burman) välisen rajaseudun vuoristoisella alueella, mutta villien teepensaiden lehtiä oli jo kerätty tuhansien vuosien ajan. Täältä teenviljelytaito levisi Koreaan ja Japaniin. Teen laatuun ja makuun vaikuttaa ilmasto, maaperä sekä mikä tee on kyseessä. LIsäksi on väliä, mihin aikaan vuodesta se kerätään. Maailman suurin teetuottaja 1800-luvulle asti oli Kiina. Kauppakomppanian alkoivat tuomaan teetä Eurooppaan suurin voitoin. Pikku hiljaa teetä alettiin viljellä myös Intiassa, Sri Lankalla ja Venäjällä sekä Etelä-Amerikassa.  

Pensaat voivat olla joko kiinalaisia tai assamilaisia. Eri teetyypit, esim. mustaa tai vihreää, syntyy kun teetä käsitellään eri tavoin. Eurooppalaiset tustustuivat teehen Saksassa ja Ranskassa jo 1600-luvulla. Tee tuotiin tänne meritse, mutta myös maitse karavaanireittejä pitkin. Ruotsissa aatelisto, porvarit ja papisto aloittivat teenjuonnin 1700-luvull ja samaten myös itäisessä maanosassa, Suomessa. Tähän aikaan tee oli yleisemmin tunnettu ja nautittu kuin kahvi. Teetä voitiin ostaa muun muassa Helsingin eri kauppahuoneilta.


Teekuppi ja lautanen 1790-luvulta lahjoitettiin amiraali Carl Olof Crosntedtille (1756-1820). Kuva: SOV.

Herttoniemen kartanon museossa on teekuppeja, jotka ovat kuuluneet amiraali Carl Olof Cronstedtille, joka omisti kartanon 1700-luvun lopulla sekä vuodessta 1813 kuoleemaansa saakka (v. 1820). Astiastoa kutsutaan Ruotsinsalmen astiastoksi. Siihen sisältyi 144 osaa. Posliinikupeilla ei ole korvia ja ovat itäaasialaisia. Kupeissa on kuva laivasta, jossa on Ruotsin laivaston lippu, sekä Nike-jumalattaresta, joka seppelöi voitin. Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen taistelussa heinäkuussa 1790, Kustaa III:n sodan aikana. Carl Olof Cronstedtia kunnioitettiin meritaistelun sankarina ja hän sai kallisarvoisen teeastiaston muistoksi upseereiltaan.


Oy Sergejeff Ab järjesti teemaistajaiset ja vertasimme firman kehittämää teetämme heidän omiin teesekoituksiinsa. Lisäksi he tuovat maahan Taylor's teetä. Kuva: EAW.

Millaista teetä Cronstedt olisi voinut nauttia? Todennäköisesti kiinalaista mustaa teetä. Keväällä 2020 aloimme suunnitella oman, uniikin teesekoituksen hankkimista. Otimme yhteyttä kahteen teeyritykseen, ja niistä valitsimme Oy Sergejeff Ab:n. Yrityksen perustaja, kauppias Feodor Sergejeff, aloittin kiinalaisen teen mainostamisen vuonna 1887. Hän myi teetä kaupassaan Viipurissa. Kaupunki oli yksi teekaupan keskuksia 1800-luvulla. Sergejeffin yritys on perustettu jo vuonna 1873, ja yritys aloitti pian pakkaamaan suosittua tuotettaan, Jaavan teetä. Nykyään Sergejeff toimii perheyrityksenä Helsingissä.  


Oma sekoituksemme on valmis myytäväksi. Lisukkeena maistuu oma hunajamme, jonka Knusbackan museotilan mehiläiset ovat tehneet (ja Hive Five tuottanut). Kuva: EAW.

Herttoniemen kartanon tee, jonka Oy Sergejeff Ab on kehittänyt, on mustaa teetä, jossa on hieman lapsangia. Tämä antaa teelle hienostuneen savuisuuden, koska lapsang-teelehdet savustetaan mäntypuulla. Teen hinta meillä on 6 euroa/ pussi (100 g). Tervetuloa ostoksille ja maistelemaan! Museo on auki joka sunnuntai 1.11.2020 saakka, klo 12-14.

Lue lisää teestä:
Ranta, Sirkka-Liisa 2020: Suomalainen teekirja. Tammi: Helsinki.

Eva Ahl-Waris