Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 6 med bokstäver:

Blogginlägg

Digitala framsteg i pandemins fotspår år 2020

År 2020 kom att bli det mest märkliga året hittills under detta sekel. Covid-19-pandemin har satt världen på knä, och inte minst bland annat restaurang- och kulturbranschen. Hertonäs gårds museum har dock haft en hel del på gång trots alla utmaningar. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:26

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:11

Digital Steps due to the Pandemic in 2020

The year 2020 was the weirdest one yet in this century. The treath of a new pandemic had been hovering over us for a while already and now it became a fact: Covid-19 has had the world on its knees, not the least the restaurants and cultural institutions. Hertonäs Manor Museum has still managed to be busy and faced the difficulties. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 17:56

Helena Gripenbergs ungdom - från finsk fröken vid Smolna-institutet till husfru på Hertonäs gård

En av de allra intressantaste personerna som levt på Hertonäs gård måste vara Helene Gustava Bergbom, född Gripenberg (1851-1932). Hon var den sista frun på Hertonäs gård, en högutbildad, musikalisk, kosmopolitisk kvinna som talade fyra språk flytande. Hon gifte sig senare med John Bergbom och blev husfru på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:35

Helena Gripenbergin nuoruus - suomalaisesta Smolna-instituutin neidistä Herttoniemen kartanon valtiattareksi

Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:31

Helena Gripenberg’s Youth - from a Finnish Pupil at the Smolna Institute to the Lady of Hertonäs Manor

One of the most interesting people who have lived at Hertonäs Manor must be Helene Gustava Bergbom, née Gripenberg (1851-1932). She was the last lady of Hertonäs Manor, a highly educated, musically talented, cosmopolitan lady that was fluent in four languages. Later on she married John Bergbom and became his wife at Hertonäs Manor. Read more below! Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:02

Helene Gripenberg - från herrgårdsfru till donator

En av Hertonäs gårds långvariga husfruar var Helene Gripenberg (1851-1932). Hon var född i Uleåborg och utbildad pianolärare från Smola-institutet i S:t Petersburg innan hon slog sig ner i Hertonäs. Hon levde länge, blev 81 år gammal, och strax innan inbördeskriget inleddes tvingades hon bevittna mordet på sin make. Helene Gripenberg testamenterade Hertonäs gård till dess nuvarande ägare, föreningen Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:23

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:20

Helene Gripenberg - from Lady of the Manor to Mecenat

Helene Gripenberg (1851-1932) was one of the ladies of Hertonäs Manor who lived here the longest. She was born in Oulu, graduated from the Smola Institute in St. Petersburg, studied music in Dresden before becoming a piano teacher until she settled in Herttoniemi. She lived a long life, became 81 years old, and before the Civil War she had to witness the murder of her husband. She donated Hertonäs Manor in her will to its present owner, the society Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Read more below!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:09

Alla helgons dag i gott sällskap!

Förra veckoslutet firade vi Alla helgons dag på museet. Söndagen den 1 november var också sista gången vi hade museet öppet för besökare under denna säsong. För att fira säsongsavslutningen arrangerade vi program på Knusbacka museigård och i parken. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
04.11.2020 kl. 10:32

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

19.11.2020 kl. 09:20
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!

Helene Gripenbergin ja John Bergbomin välinen avioliitto kesti 35 vuotta. Tältä ajalta Helenen elämää on säilynyt vain muutamia lähteitä. Hänen muistelmansa, jotka laadittiin vuonna 1931, päättyvät toteamukseen, että hän solmi jälleen yhteydet pikkuserkkuunsa ja sitten he menivät naimisiin. “Sen jälkeen toimintani sai toisen suunnan ja elämäni sai sisällön ja arvon.” Helene mainitsee lisäksi, että John helli häntä heidän avioliittonsa ajan ja teki kaikkensa, jotta Helenen tie olisi mahdollisimman tasainen sen jälkeen kun hän oli muuttanut uuteen taloonsa ja ryhtynyt kartanonrouvaksi. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, vaan vaati muun muassa vahvaa organisaatiokykyä. Pari oli lapseton. Tämä merkitsi sitä, että Herttoniemen kartanolla ei ollut perijää. Pariskunta ratkaisi asian niin, että he vuonna 1916 lahjoittivat kartanon testamentissaan yhdistykselle Svenska Odlingens Vänner i Helsinge, joka edelleen tänä päivänä isännöi kartanoa.


Helene Bergbom (os. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helene nukui lopulta pois 15. joulukuuta 1932, mutta hänen miehensä elämä päättyi väkivaltaisesti jo 15 vuotta aiemmin. Vuonna 1917 Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa ja ruokapula ja poliittiset levottomuudet olivat kasvaneet käynnissä olevan ensimmäisen maailmansodan myötä. Työväenliike oli Suomessa, kuten muuallakin Eurooppaa, voimistunut tärkeäksi vallan keinoksi, ja työväen ja heidän aatteita kannattavien, punaisten, sekä porvareista ja talonpojista koostuvien valkoisten väliset luokka-konfliktit kasvoivat. Kaksi venäläistä vallankumousta vuoden 1917 aikana lisäsivät levottomuutta masssa. Lopulta nämä ongelmat johtivat traagiseen punaisten ja valkoisten väliseen sisällissotaan 27.1.-15.5.1918. Eräs tämän vaikean ajan uhreista oli Helenen aviomies. 


John Bergbom (1850-1917). Kuva: SOV.

Eräänä marraskuisena aamuna vanha pariskunta istui syömässä aamiaista toisessa kerroksessa, kun muutama aseistautunut punakaartilainen murtautui kartanoon. Johnin ja kaartilaisten välinen sananvaihto päättyi siihen, että vanhus ammuttiin ja kaatui kuolleena lattiaan. Helene selviytyi naarmuitta, ja kutsui tapahtumaa yksinkertaisesti “viimeiseksi kauheaksi lyönniksi” omissa muistelmissaan. Tiedot tapahtumista on peräisin Helenen veljeltä, Lennartilta, joka on kuvaillut tapahtumaa Johnia käsittelevässä muistokirjoituksessa vuonna 1931. Lennartin mukaan John olisi kaartilaisten kanssa keskustellessa laittanut kädet aamutakkinsa taskuisin, jolloin punakaartilaiset olisivat tulkineet tätä siten, että Johnilla oli taskussaan ase jota hän yritti tavoitella. Tämä sai heidät laukaisemaan aseensa ja tappamaan hänet. 

Murhan jälkeen Helene muutti pois kartanolta ja vietti lopun elämäänsä Helsingin Luotsikadulla. Hänen veljensä Lennart vaimoineen ja lapsineen asuivat samassa rapussa ja hän vietti viimeisiä vuosiaan sukulaisten ympäröimänä.

Lähteet: 

Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016.
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975. 
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Käännös: EAW.

Daniela Fougstedt