Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blogginlägg

Vem är mannen som fått ge namn åt Petter Wetters park i Hertonäs?

Hertonäs gård har haft många ägare under seklens gång. Herrgårdens egentliga skapare är helsingforsborgaren Petter Wetter (1659-1741). Han var hemma från Växsjö i Sverige och bosatt i Stockholm, då han fick tjänsten som tullnär i Helsingfors år 1693. Här började hans karriär som framgångsrik borgare i den Östra rikshalvan. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:42

Kuka on antanut nimensä Petter Wetterin puistolle Herttoniemessä?

Herttoniemen kartanolla on ollut monta omistajaa vuosisatojen aikana. Kartanon varsinainen luoja oli helsinkiläisporvari Petter Wetter (1659-1741). Hän oli kotoisin Ruotsin Växsjöstä ja asui Tukholmassa saadessaan meritullinhoitajan viran Helsingissä vuonna 1693. Hänen uransa menestyksekkäänä porvarina alkoi näin ollen valtakunnan itäosassa. Lue lisää alla!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:38

Who is the Man behind the Petter Wetter Park in Herttoniemi?

Hertonäs Manor has had many owners during the centuries. The original creator of the manor was Petter Wetter (1659-1741), a burgher in Helsinki. He was born in Växsjö in Sweden and lived in Stockholm when he got the position as customs officer in Helsinki in 1693.Now his career as a burgher started in the eastern part of the Swedish realm. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:32

Den ljusnande framtiden är… både analog och digital?

År 2021 har börjat med fortsatta virusrestriktioner, men inom museibranschen vill man ändå se optimistiskt på framtiden. Museerna har lärt sig att bli mer digitala, men man hoppas även att kunna genomföra evenemang och program in situ. Ett museum existerar genom sina samlingar - men också helt väsentligt genom att lokalsamhället ställer frågor om sin historia som museerna har svar på. Läs med om Hertonäs gårds museums planer för år 2021 nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:53

Valoisa tulevaisuus on… sekä analoginen että digitaalinen?

Vuosi 2021 on alkanut jatkuvilla virusrajoituksilla, mutta museoalalla halutaan silti katsoa positiivisesti tulevaan. Museot ovat oppinnet digitaalisemmiksi, mutta toivotaan, että voidaan toteuttaa tapahtumia ja ohjelmaa myös paikan päällä. Museo on olemassa kokoelmiensa kautta - mutta lisäksi siten, että museoissa vastataan paikallisyhteisön esittämiin kysymyksiin. Lue lisää Herttoniemen kartanon museon suunnitelmista vuodelle 2021 ohessa! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:44

The Bright Future is… both Analogous and Digital?

The year 2021 has started with restrictions due to covid-19, but in the field of museums one has started to view the future with optimism none the less. The museums have learnt to be more digital during the past year, but events in situ are also on the menu if all goes well. A museum exists through its collections, but it also belongs to the local community that asks questions about its past that the museums try to answer. Read more about our plans at Hertonäs Manor Museum in 2021 below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:33

Digitala framsteg i pandemins fotspår år 2020

År 2020 kom att bli det mest märkliga året hittills under detta sekel. Covid-19-pandemin har satt världen på knä, och inte minst bland annat restaurang- och kulturbranschen. Hertonäs gårds museum har dock haft en hel del på gång trots alla utmaningar. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:26

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:11

Digital Steps due to the Pandemic in 2020

The year 2020 was the weirdest one yet in this century. The treath of a new pandemic had been hovering over us for a while already and now it became a fact: Covid-19 has had the world on its knees, not the least the restaurants and cultural institutions. Hertonäs Manor Museum has still managed to be busy and faced the difficulties. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 17:56

Helena Gripenbergs ungdom - från finsk fröken vid Smolna-institutet till husfru på Hertonäs gård

En av de allra intressantaste personerna som levt på Hertonäs gård måste vara Helene Gustava Bergbom, född Gripenberg (1851-1932). Hon var den sista frun på Hertonäs gård, en högutbildad, musikalisk, kosmopolitisk kvinna som talade fyra språk flytande. Hon gifte sig senare med John Bergbom och blev husfru på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:35

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

19.11.2020 kl. 09:20
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!

Helene Gripenbergin ja John Bergbomin välinen avioliitto kesti 35 vuotta. Tältä ajalta Helenen elämää on säilynyt vain muutamia lähteitä. Hänen muistelmansa, jotka laadittiin vuonna 1931, päättyvät toteamukseen, että hän solmi jälleen yhteydet pikkuserkkuunsa ja sitten he menivät naimisiin. “Sen jälkeen toimintani sai toisen suunnan ja elämäni sai sisällön ja arvon.” Helene mainitsee lisäksi, että John helli häntä heidän avioliittonsa ajan ja teki kaikkensa, jotta Helenen tie olisi mahdollisimman tasainen sen jälkeen kun hän oli muuttanut uuteen taloonsa ja ryhtynyt kartanonrouvaksi. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, vaan vaati muun muassa vahvaa organisaatiokykyä. Pari oli lapseton. Tämä merkitsi sitä, että Herttoniemen kartanolla ei ollut perijää. Pariskunta ratkaisi asian niin, että he vuonna 1916 lahjoittivat kartanon testamentissaan yhdistykselle Svenska Odlingens Vänner i Helsinge, joka edelleen tänä päivänä isännöi kartanoa.


Helene Bergbom (os. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helene nukui lopulta pois 15. joulukuuta 1932, mutta hänen miehensä elämä päättyi väkivaltaisesti jo 15 vuotta aiemmin. Vuonna 1917 Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa ja ruokapula ja poliittiset levottomuudet olivat kasvaneet käynnissä olevan ensimmäisen maailmansodan myötä. Työväenliike oli Suomessa, kuten muuallakin Eurooppaa, voimistunut tärkeäksi vallan keinoksi, ja työväen ja heidän aatteita kannattavien, punaisten, sekä porvareista ja talonpojista koostuvien valkoisten väliset luokka-konfliktit kasvoivat. Kaksi venäläistä vallankumousta vuoden 1917 aikana lisäsivät levottomuutta masssa. Lopulta nämä ongelmat johtivat traagiseen punaisten ja valkoisten väliseen sisällissotaan 27.1.-15.5.1918. Eräs tämän vaikean ajan uhreista oli Helenen aviomies. 


John Bergbom (1850-1917). Kuva: SOV.

Eräänä marraskuisena aamuna vanha pariskunta istui syömässä aamiaista toisessa kerroksessa, kun muutama aseistautunut punakaartilainen murtautui kartanoon. Johnin ja kaartilaisten välinen sananvaihto päättyi siihen, että vanhus ammuttiin ja kaatui kuolleena lattiaan. Helene selviytyi naarmuitta, ja kutsui tapahtumaa yksinkertaisesti “viimeiseksi kauheaksi lyönniksi” omissa muistelmissaan. Tiedot tapahtumista on peräisin Helenen veljeltä, Lennartilta, joka on kuvaillut tapahtumaa Johnia käsittelevässä muistokirjoituksessa vuonna 1931. Lennartin mukaan John olisi kaartilaisten kanssa keskustellessa laittanut kädet aamutakkinsa taskuisin, jolloin punakaartilaiset olisivat tulkineet tätä siten, että Johnilla oli taskussaan ase jota hän yritti tavoitella. Tämä sai heidät laukaisemaan aseensa ja tappamaan hänet. 

Murhan jälkeen Helene muutti pois kartanolta ja vietti lopun elämäänsä Helsingin Luotsikadulla. Hänen veljensä Lennart vaimoineen ja lapsineen asuivat samassa rapussa ja hän vietti viimeisiä vuosiaan sukulaisten ympäröimänä.

Lähteet: 

Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016.
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975. 
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Käännös: EAW.

Daniela Fougstedt