Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 3 med bokstäver:

Blogginlägg

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - On of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Punssiboolia - ja skoolia!

Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:08

A Bowl of Punch - Cheers!

Officers and vice admirals, burgers and landowners - as well as the employees in modern museums - all have something in common since the 18th century: we all love the liquor punch. In the collections of Hertonäs manor museum many objects relate to this golden alcohol that reach our country via the global trade. For example several things owned by vice admiral Cronstedt tells about the popularity of this beverage in the late 18th century and early 19th century. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 18:55

Ett medeltida kvinnoöde i Finland: “Margareta i Härtonäs”

I slutet av medeltiden fanns några frälsegods i Helsinge socken (kallad Helsinga vid denna tid), däribland i Hertonäs. Helsinge sockens område har sedermera blivit städerna Helsingfors och Vanda. Frälset kom senare att bilda den så kallade adeln. Bland idel män som kommer från Hertonäs nämns även ibland någon enstaka kvinna. Läs mer om “Margareta i Härtonäs” nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 12:08

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 12:01

A Medieval Female Fate in Finland: “Margareta in Härtonäs”

In the late Middle Ages Helsinge (that was called Helsinga back then) parish held a few noble estates, in Herttoniemi among others. Helsinge parish has later been divided between the cities Helsinki and Vantaa. Beside many men that have come from Herttoniemi there also occur a few women. Read more about “Margareta in Härtonäs” below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 kl. 11:40

Abraham Wetters väg finns i Hertonäs - vem var han?

Abraham Wetter (ca 1690-1737) föddes omkring år 1690 i Stockholm men kom att växa upp och verka i Helsingfors. Han var ägare till Hertonäs gård på 1730-talet och avancerade till borgmästare i Helsingfors under den svåra tiden av återuppbyggnad efter Stora ofreden (1700-21). Läs mer om honom nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
27.02.2021 kl. 17:56

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

19.11.2020 kl. 09:20
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!

Helene Gripenbergin ja John Bergbomin välinen avioliitto kesti 35 vuotta. Tältä ajalta Helenen elämää on säilynyt vain muutamia lähteitä. Hänen muistelmansa, jotka laadittiin vuonna 1931, päättyvät toteamukseen, että hän solmi jälleen yhteydet pikkuserkkuunsa ja sitten he menivät naimisiin. “Sen jälkeen toimintani sai toisen suunnan ja elämäni sai sisällön ja arvon.” Helene mainitsee lisäksi, että John helli häntä heidän avioliittonsa ajan ja teki kaikkensa, jotta Helenen tie olisi mahdollisimman tasainen sen jälkeen kun hän oli muuttanut uuteen taloonsa ja ryhtynyt kartanonrouvaksi. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, vaan vaati muun muassa vahvaa organisaatiokykyä. Pari oli lapseton. Tämä merkitsi sitä, että Herttoniemen kartanolla ei ollut perijää. Pariskunta ratkaisi asian niin, että he vuonna 1916 lahjoittivat kartanon testamentissaan yhdistykselle Svenska Odlingens Vänner i Helsinge, joka edelleen tänä päivänä isännöi kartanoa.


Helene Bergbom (os. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helene nukui lopulta pois 15. joulukuuta 1932, mutta hänen miehensä elämä päättyi väkivaltaisesti jo 15 vuotta aiemmin. Vuonna 1917 Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa ja ruokapula ja poliittiset levottomuudet olivat kasvaneet käynnissä olevan ensimmäisen maailmansodan myötä. Työväenliike oli Suomessa, kuten muuallakin Eurooppaa, voimistunut tärkeäksi vallan keinoksi, ja työväen ja heidän aatteita kannattavien, punaisten, sekä porvareista ja talonpojista koostuvien valkoisten väliset luokka-konfliktit kasvoivat. Kaksi venäläistä vallankumousta vuoden 1917 aikana lisäsivät levottomuutta masssa. Lopulta nämä ongelmat johtivat traagiseen punaisten ja valkoisten väliseen sisällissotaan 27.1.-15.5.1918. Eräs tämän vaikean ajan uhreista oli Helenen aviomies. 


John Bergbom (1850-1917). Kuva: SOV.

Eräänä marraskuisena aamuna vanha pariskunta istui syömässä aamiaista toisessa kerroksessa, kun muutama aseistautunut punakaartilainen murtautui kartanoon. Johnin ja kaartilaisten välinen sananvaihto päättyi siihen, että vanhus ammuttiin ja kaatui kuolleena lattiaan. Helene selviytyi naarmuitta, ja kutsui tapahtumaa yksinkertaisesti “viimeiseksi kauheaksi lyönniksi” omissa muistelmissaan. Tiedot tapahtumista on peräisin Helenen veljeltä, Lennartilta, joka on kuvaillut tapahtumaa Johnia käsittelevässä muistokirjoituksessa vuonna 1931. Lennartin mukaan John olisi kaartilaisten kanssa keskustellessa laittanut kädet aamutakkinsa taskuisin, jolloin punakaartilaiset olisivat tulkineet tätä siten, että Johnilla oli taskussaan ase jota hän yritti tavoitella. Tämä sai heidät laukaisemaan aseensa ja tappamaan hänet. 

Murhan jälkeen Helene muutti pois kartanolta ja vietti lopun elämäänsä Helsingin Luotsikadulla. Hänen veljensä Lennart vaimoineen ja lapsineen asuivat samassa rapussa ja hän vietti viimeisiä vuosiaan sukulaisten ympäröimänä.

Lähteet: 

Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016.
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975. 
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Käännös: EAW.

Daniela Fougstedt