Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 2 med bokstäver:

Blogginlägg

Vem är mannen som fått ge namn åt Petter Wetters park i Hertonäs?

Hertonäs gård har haft många ägare under seklens gång. Herrgårdens egentliga skapare är helsingforsborgaren Petter Wetter (1659-1741). Han var hemma från Växsjö i Sverige och bosatt i Stockholm, då han fick tjänsten som tullnär i Helsingfors år 1693. Här började hans karriär som framgångsrik borgare i den Östra rikshalvan. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:42

Kuka on antanut nimensä Petter Wetterin puistolle Herttoniemessä?

Herttoniemen kartanolla on ollut monta omistajaa vuosisatojen aikana. Kartanon varsinainen luoja oli helsinkiläisporvari Petter Wetter (1659-1741). Hän oli kotoisin Ruotsin Växsjöstä ja asui Tukholmassa saadessaan meritullinhoitajan viran Helsingissä vuonna 1693. Hänen uransa menestyksekkäänä porvarina alkoi näin ollen valtakunnan itäosassa. Lue lisää alla!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:38

Who is the Man behind the Petter Wetter Park in Herttoniemi?

Hertonäs Manor has had many owners during the centuries. The original creator of the manor was Petter Wetter (1659-1741), a burgher in Helsinki. He was born in Växsjö in Sweden and lived in Stockholm when he got the position as customs officer in Helsinki in 1693.Now his career as a burgher started in the eastern part of the Swedish realm. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 kl. 10:32

Den ljusnande framtiden är… både analog och digital?

År 2021 har börjat med fortsatta virusrestriktioner, men inom museibranschen vill man ändå se optimistiskt på framtiden. Museerna har lärt sig att bli mer digitala, men man hoppas även att kunna genomföra evenemang och program in situ. Ett museum existerar genom sina samlingar - men också helt väsentligt genom att lokalsamhället ställer frågor om sin historia som museerna har svar på. Läs med om Hertonäs gårds museums planer för år 2021 nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:53

Valoisa tulevaisuus on… sekä analoginen että digitaalinen?

Vuosi 2021 on alkanut jatkuvilla virusrajoituksilla, mutta museoalalla halutaan silti katsoa positiivisesti tulevaan. Museot ovat oppinnet digitaalisemmiksi, mutta toivotaan, että voidaan toteuttaa tapahtumia ja ohjelmaa myös paikan päällä. Museo on olemassa kokoelmiensa kautta - mutta lisäksi siten, että museoissa vastataan paikallisyhteisön esittämiin kysymyksiin. Lue lisää Herttoniemen kartanon museon suunnitelmista vuodelle 2021 ohessa! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:44

The Bright Future is… both Analogous and Digital?

The year 2021 has started with restrictions due to covid-19, but in the field of museums one has started to view the future with optimism none the less. The museums have learnt to be more digital during the past year, but events in situ are also on the menu if all goes well. A museum exists through its collections, but it also belongs to the local community that asks questions about its past that the museums try to answer. Read more about our plans at Hertonäs Manor Museum in 2021 below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 kl. 15:33

Digitala framsteg i pandemins fotspår år 2020

År 2020 kom att bli det mest märkliga året hittills under detta sekel. Covid-19-pandemin har satt världen på knä, och inte minst bland annat restaurang- och kulturbranschen. Hertonäs gårds museum har dock haft en hel del på gång trots alla utmaningar. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:26

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:11

Digital Steps due to the Pandemic in 2020

The year 2020 was the weirdest one yet in this century. The treath of a new pandemic had been hovering over us for a while already and now it became a fact: Covid-19 has had the world on its knees, not the least the restaurants and cultural institutions. Hertonäs Manor Museum has still managed to be busy and faced the difficulties. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 17:56

Helena Gripenbergs ungdom - från finsk fröken vid Smolna-institutet till husfru på Hertonäs gård

En av de allra intressantaste personerna som levt på Hertonäs gård måste vara Helene Gustava Bergbom, född Gripenberg (1851-1932). Hon var den sista frun på Hertonäs gård, en högutbildad, musikalisk, kosmopolitisk kvinna som talade fyra språk flytande. Hon gifte sig senare med John Bergbom och blev husfru på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:35

Helena Gripenbergin nuoruus - suomalaisesta Smolna-instituutin neidistä Herttoniemen kartanon valtiattareksi

06.12.2020 kl. 10:31
Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!

Helene Gripenberg syntyi 12 maaliskuuta 1851 Oulussa. Äiti Margareta Frosterus oli kotirouva ja isä Gustaf Gripenberg kamarineuvos. Hän ja hänen neljä sisarustaan jäivät äidittömiksi Margareta menehtyessä keuhkotautiin Helenen ollessa vain viisi vuotias. Neljä vuotta myöhemmin isä solmi uuden avioliiton Wilhelmina Geschwendin kanssa. Siihen aikaan oli leskimiesten oli tapana mennä uudestaan naimisiin niin pian kuin mahdollista, koska ajateltiin, että kaikki lapset tarvitsevat äidin tai äitihahmon. Helene ei kuitenkaan kokenut läheisyyttä äitipuoltaan kohtaan, mutta hän mainitsee muistelmissaan ettei hän ollut erityisen läheinen edes omaan äitiinsä, koska tämä oli Helenen syntyessä jo melko sairas. Perheen uskollinen taloudenhoitaja Sjöberg, jota kutsuttiin Pääksi, toimi lähinnä Helenen äitihahmona ja uskottuna. 


Helene Bergbom (o.s. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helenen venäläissyntyinen kotiopettajatar opetti aluksi venäjää, saksaa ja ranskaa. Kaksi vuotta myöhemmin Helene jatkoi opintojaan saksalaisessa Reichbergin koulussa ja myöhemmin pastori Strengin koulussa, sekin saksalainen.  13-vuotiaana hän muutti Pietariin ollakseen arvostetun Smola-instituutin vapaaoppilaana. Smolna oli aatelistytöille tarkoitettu sisäoppilaitos. Koulu oli perustettu 100 vuotta aiemmin keisarinna Katariina II:n toimesta. Hän halusi parantaa tyttöjen koulutustasoa ja Helenella oli onni kokea 100-vuotisjuhlallisuudet, joita hän kuvailee muistelmissaan. Juhliin kuului muun muassa mahtipontinen messu Smolnan katedraalissa, johon keisarillinen perhe osallistui. 

Smolna-instituutin opetukseen sisältyi kieliopetusta (lähinnä venäjää, ranskaa ja saksaa), sekä maantietoa, tanssia, musiikkia, etiketti-opetusta - eli kaikkea sitä, mitä hienon nuoren naisen tuli osata. Vanhemmat lähettivät tyttäriään Smolnaa jotta he saisivat kansainvälisen, ajanmukaisen ja kultturellin kasvatuksen. Muistelmissaan Helene kertoo, kuinka koulu usein vei oppilaat kulttuurikäynneille teatteriin, oopperaan ja balettiin. Helenen ollessa Smolnassa hänestä kehittyi lahjakas pianisti, ja enonsa kehotuksesta hän ryhtyi esiintymään julkisesti. Musiikista kehkeytyi nopeasti Helenen intohimo. 

Tyttöjen terveyden tuli olla hyvä ennen kuin heidät hyväksyttiin Smolnaan. Näin ollen ennen koulun aloitusta tuli käydä lääkärissä. Helene kirjoittaa, että lääkäri kutsui häntä hennoksi, mutta antoi hänen kuitenkin aloittaa koulun.  Hän sai tottua pitkiin päiviin, kylmiin koulusaleihin ja pieniin ruoka-annoksiin. Suurin osa ajasta puhuttiin venäjää - kielellä, jota hän aloittaessaan ei hallinnut kovin hyvin. Muut oppilaat auttoivat kuitenkin häntä läksyjen suhteen, ja  hän sopeutui pian joukkoon. Päivät alkoivat ja loppuivat rukouksella, ja päivän mittaan tytöt söivät neljä ateriaa, kävivät kuusi tuntia koulua, iltapäiväkävelyllä ja saivat viettää hieman vapaa-aikaa.   


Herttoniemen kartanon 1. kerroksessa esitellään Bergbomien elämää ja huonekaluja. Kuva: EAW 2020.

Opittuaan sujuvaa venäjää Helene alkoi suoriutua hyvin koulussa kolmena vuonna, ja hän sai valmistuessaan hopeamitalin menestyksestään. Itse asiassa hänellä oli luokan korkein arvosana, mutta kultamitali ei annettu hänelle, koska hän ei ollut käynyt koko opintietään Smolnassa eikä hän ollut venäläissyntyinen. 17-vuotiaan hän valmistui opinnoistaan ja oli valmis kohtaamaan “pelottavaa [aikuis]elämää”, kuten hän muistelmissaan tilanteesta kirjoittaa. 

Helene Gripenberg valmistui Smolna-instituutista 1867 ja palasi isänsä tiluksille Viipurin lähistöllä. Hän epäröi, eikä tiennyt mitä hän halusi tehdä elämässään. Hänen intohimonsa, musiikki, soi perheen mielestä liian epävarman urapolun. Hän koetti näin ollen onneaan kotiopettajattarena, mutta ura takkuili aluksi. Hänen läpimurtonsa oli lopulta opettajan toimi Haminassa. Myöhemmin hän sai opiskella pianonsoittoa Dresdenissä parin vuoden ajan apurahojen ja rikkaiden suosijoiden turvin. Tämän jälkeen hän ehti työskennellä lyhyen aikaa pianonopettajana Helsingissä ennen kuin hän meni naimisiin oman pikkuserkkunsa, John Bergbomin, kanssa. John oli häntä vuoden vanhempi ja omisti Herttoniemen kartanon. Näin ollen Helenestä tuli kartanonrouva. 

Käännös: EAW.

Lähteet:
Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016. 
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975.  
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Daniela Fougstedt