Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 8 med bokstäver:

Blogginlägg

Digitala framsteg i pandemins fotspår år 2020

År 2020 kom att bli det mest märkliga året hittills under detta sekel. Covid-19-pandemin har satt världen på knä, och inte minst bland annat restaurang- och kulturbranschen. Hertonäs gårds museum har dock haft en hel del på gång trots alla utmaningar. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:26

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 18:11

Digital Steps due to the Pandemic in 2020

The year 2020 was the weirdest one yet in this century. The treath of a new pandemic had been hovering over us for a while already and now it became a fact: Covid-19 has had the world on its knees, not the least the restaurants and cultural institutions. Hertonäs Manor Museum has still managed to be busy and faced the difficulties. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 kl. 17:56

Helena Gripenbergs ungdom - från finsk fröken vid Smolna-institutet till husfru på Hertonäs gård

En av de allra intressantaste personerna som levt på Hertonäs gård måste vara Helene Gustava Bergbom, född Gripenberg (1851-1932). Hon var den sista frun på Hertonäs gård, en högutbildad, musikalisk, kosmopolitisk kvinna som talade fyra språk flytande. Hon gifte sig senare med John Bergbom och blev husfru på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:35

Helena Gripenbergin nuoruus - suomalaisesta Smolna-instituutin neidistä Herttoniemen kartanon valtiattareksi

Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:31

Helena Gripenberg’s Youth - from a Finnish Pupil at the Smolna Institute to the Lady of Hertonäs Manor

One of the most interesting people who have lived at Hertonäs Manor must be Helene Gustava Bergbom, née Gripenberg (1851-1932). She was the last lady of Hertonäs Manor, a highly educated, musically talented, cosmopolitan lady that was fluent in four languages. Later on she married John Bergbom and became his wife at Hertonäs Manor. Read more below! Läs mera »
Daniela Fougstedt
06.12.2020 kl. 10:02

Helene Gripenberg - från herrgårdsfru till donator

En av Hertonäs gårds långvariga husfruar var Helene Gripenberg (1851-1932). Hon var född i Uleåborg och utbildad pianolärare från Smola-institutet i S:t Petersburg innan hon slog sig ner i Hertonäs. Hon levde länge, blev 81 år gammal, och strax innan inbördeskriget inleddes tvingades hon bevittna mordet på sin make. Helene Gripenberg testamenterade Hertonäs gård till dess nuvarande ägare, föreningen Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Läs mer nedan!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:23

Helene Gripenberg - kartanonrouvasta lahjoittajaksi

Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:20

Helene Gripenberg - from Lady of the Manor to Mecenat

Helene Gripenberg (1851-1932) was one of the ladies of Hertonäs Manor who lived here the longest. She was born in Oulu, graduated from the Smola Institute in St. Petersburg, studied music in Dresden before becoming a piano teacher until she settled in Herttoniemi. She lived a long life, became 81 years old, and before the Civil War she had to witness the murder of her husband. She donated Hertonäs Manor in her will to its present owner, the society Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. Read more below!Läs mera »
Daniela Fougstedt
19.11.2020 kl. 09:09

Alla helgons dag i gott sällskap!

Förra veckoslutet firade vi Alla helgons dag på museet. Söndagen den 1 november var också sista gången vi hade museet öppet för besökare under denna säsong. För att fira säsongsavslutningen arrangerade vi program på Knusbacka museigård och i parken. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
04.11.2020 kl. 10:32

Helena Gripenbergin nuoruus - suomalaisesta Smolna-instituutin neidistä Herttoniemen kartanon valtiattareksi

06.12.2020 kl. 10:31
Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!

Helene Gripenberg syntyi 12 maaliskuuta 1851 Oulussa. Äiti Margareta Frosterus oli kotirouva ja isä Gustaf Gripenberg kamarineuvos. Hän ja hänen neljä sisarustaan jäivät äidittömiksi Margareta menehtyessä keuhkotautiin Helenen ollessa vain viisi vuotias. Neljä vuotta myöhemmin isä solmi uuden avioliiton Wilhelmina Geschwendin kanssa. Siihen aikaan oli leskimiesten oli tapana mennä uudestaan naimisiin niin pian kuin mahdollista, koska ajateltiin, että kaikki lapset tarvitsevat äidin tai äitihahmon. Helene ei kuitenkaan kokenut läheisyyttä äitipuoltaan kohtaan, mutta hän mainitsee muistelmissaan ettei hän ollut erityisen läheinen edes omaan äitiinsä, koska tämä oli Helenen syntyessä jo melko sairas. Perheen uskollinen taloudenhoitaja Sjöberg, jota kutsuttiin Pääksi, toimi lähinnä Helenen äitihahmona ja uskottuna. 


Helene Bergbom (o.s. Gripenberg, 1851-1932). Kuva: SOV.

Helenen venäläissyntyinen kotiopettajatar opetti aluksi venäjää, saksaa ja ranskaa. Kaksi vuotta myöhemmin Helene jatkoi opintojaan saksalaisessa Reichbergin koulussa ja myöhemmin pastori Strengin koulussa, sekin saksalainen.  13-vuotiaana hän muutti Pietariin ollakseen arvostetun Smola-instituutin vapaaoppilaana. Smolna oli aatelistytöille tarkoitettu sisäoppilaitos. Koulu oli perustettu 100 vuotta aiemmin keisarinna Katariina II:n toimesta. Hän halusi parantaa tyttöjen koulutustasoa ja Helenella oli onni kokea 100-vuotisjuhlallisuudet, joita hän kuvailee muistelmissaan. Juhliin kuului muun muassa mahtipontinen messu Smolnan katedraalissa, johon keisarillinen perhe osallistui. 

Smolna-instituutin opetukseen sisältyi kieliopetusta (lähinnä venäjää, ranskaa ja saksaa), sekä maantietoa, tanssia, musiikkia, etiketti-opetusta - eli kaikkea sitä, mitä hienon nuoren naisen tuli osata. Vanhemmat lähettivät tyttäriään Smolnaa jotta he saisivat kansainvälisen, ajanmukaisen ja kultturellin kasvatuksen. Muistelmissaan Helene kertoo, kuinka koulu usein vei oppilaat kulttuurikäynneille teatteriin, oopperaan ja balettiin. Helenen ollessa Smolnassa hänestä kehittyi lahjakas pianisti, ja enonsa kehotuksesta hän ryhtyi esiintymään julkisesti. Musiikista kehkeytyi nopeasti Helenen intohimo. 

Tyttöjen terveyden tuli olla hyvä ennen kuin heidät hyväksyttiin Smolnaan. Näin ollen ennen koulun aloitusta tuli käydä lääkärissä. Helene kirjoittaa, että lääkäri kutsui häntä hennoksi, mutta antoi hänen kuitenkin aloittaa koulun.  Hän sai tottua pitkiin päiviin, kylmiin koulusaleihin ja pieniin ruoka-annoksiin. Suurin osa ajasta puhuttiin venäjää - kielellä, jota hän aloittaessaan ei hallinnut kovin hyvin. Muut oppilaat auttoivat kuitenkin häntä läksyjen suhteen, ja  hän sopeutui pian joukkoon. Päivät alkoivat ja loppuivat rukouksella, ja päivän mittaan tytöt söivät neljä ateriaa, kävivät kuusi tuntia koulua, iltapäiväkävelyllä ja saivat viettää hieman vapaa-aikaa.   


Herttoniemen kartanon 1. kerroksessa esitellään Bergbomien elämää ja huonekaluja. Kuva: EAW 2020.

Opittuaan sujuvaa venäjää Helene alkoi suoriutua hyvin koulussa kolmena vuonna, ja hän sai valmistuessaan hopeamitalin menestyksestään. Itse asiassa hänellä oli luokan korkein arvosana, mutta kultamitali ei annettu hänelle, koska hän ei ollut käynyt koko opintietään Smolnassa eikä hän ollut venäläissyntyinen. 17-vuotiaan hän valmistui opinnoistaan ja oli valmis kohtaamaan “pelottavaa [aikuis]elämää”, kuten hän muistelmissaan tilanteesta kirjoittaa. 

Helene Gripenberg valmistui Smolna-instituutista 1867 ja palasi isänsä tiluksille Viipurin lähistöllä. Hän epäröi, eikä tiennyt mitä hän halusi tehdä elämässään. Hänen intohimonsa, musiikki, soi perheen mielestä liian epävarman urapolun. Hän koetti näin ollen onneaan kotiopettajattarena, mutta ura takkuili aluksi. Hänen läpimurtonsa oli lopulta opettajan toimi Haminassa. Myöhemmin hän sai opiskella pianonsoittoa Dresdenissä parin vuoden ajan apurahojen ja rikkaiden suosijoiden turvin. Tämän jälkeen hän ehti työskennellä lyhyen aikaa pianonopettajana Helsingissä ennen kuin hän meni naimisiin oman pikkuserkkunsa, John Bergbomin, kanssa. John oli häntä vuoden vanhempi ja omisti Herttoniemen kartanon. Näin ollen Helenestä tuli kartanonrouva. 

Käännös: EAW.

Lähteet:
Backman, Sigbritt: Hertonäs gård, från säterier till museum, Helsingfors 2016. 
Bergbom, Helene: Minnen, Familjeupplaga, 1975.  
Morand-Löfving, Elisabeth: Kejserlig uppfostran, finländska flickors skolgång vid Smolna-institutet i S:t Petersburg, Helsingfors 2017.

Daniela Fougstedt