Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blogginlägg

Topelius & Tarinalyhty (Storylantern) - Classical Tales in a New Setting

#Tarinalyhty (Storylantern) produced a public artwork and mobile game in the park of Hertonäs Manor Museum in 2019-20. This year we continued the co-operation and produced a storytelling project presenting famous stories written by Zachris Topelius. In April and May we worked with students in drama at Snellman-korkeakoulu that created tours in Swedish and Finnish in the park for pupils from the local schools. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty (Sagolyktan) - klassiska sagor i ny inramning

#Tarinalyhty (Sagolyktan) producerade ett publikt konstverk med ett mobilt spel i Hertonäs gårds museums park år 2019-20. I år var det dags att återuppta samarbetet, vilket utmynnade i ett sagoteringsprojekt med topelianskt tema. I april-maj samarbetade vi med Snellman-högskolans dramalinje och höll turer i parken för lokala skolelever på finska och svenska. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
idag kl. 08:55

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:14

A Monument in Helsinki Commemorating Alexander II

After the assembly of the land in Porvoo in 1809 the estates of Finland had not been called for to meet in 54 years. The Supreme Emperor Alexander II of Russia was also Grand Duke of Finland. He summoned the estates to a new assembly in Helsinki in 1863. The emperor himself opened the meeting solemnly with a speech 18th September 1863. The speech and the year 1863 are visible on the monument commemorating Alexander II in the Senate Square. At the assembly, the Finnish estates decided that new laws and decrees should be legislated in Finland. The land assembly began to meet regularly. The emperor kept the right of veto for himself regarding the Finnish constitution. Privy councillor Gabriel Anton Cronstedt and his brother, the senator of the economic department Carl Olof Cronstedt, attended the land assembly. More information about this period can be found at Hertonäs manor. Read more below!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:46

Väderkvarnen från Täktom - ett landmärke för vårt museiområde

Väderkvarnen i trä på Hertonäs gårds museums område står ståtligt synlig mot den livligt trafikerade Borgbyggarvägen i Hertonäs. Väderkvarnen har flyttats hit från Täktom år 1922, då man också beslöt börja flytta byggnaderna från Knusbacka till området från Box i Sibbo. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:50

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:46

The windmill from Täktom - One of the Symbols for our Museum

The wooden windmill at Hertonäs Manor Museum’s area is impressively visible next to the lively road Linnanrakentajantie in Herttoniemi. The windmill was moved here from Täktom in 1922, at the same time when it was decided to start moving the buildings from Knusbacka in Box in Sipoo here too. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 kl. 19:26

Punschbål - skål!

Officerare och viceamiraler, borgare och herrgårdsägare - samt modernt museifolk - har något gemensamt sedan 1700-talet: de har gillat och avnjutit punsch. I Hertonäs gårds museums samlingar finns flera föremål som anknyter till denna guldgula alkoholdryck som nådde vårt land tack vare den globala handeln. Till exempel viceamiral Cronstedts föremål vittnar om att denna dryck var populär i slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Läs mer nedan! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 kl. 19:12

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

08.03.2021 kl. 12:01
Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla!

Varhaiskeskiajasta vuoteen 1809 Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. 1200-luvulla uusia asukkaita todennäköisesti muutti suomalaiselle rannikolle Ruotsista. Valtakunnan itäinen puoli liitettiin yhä enemmän valtakuntaan. 1400-luvun lopulla Herttoniemessäkin mainitaan olleen rälssitiloja. Nimitys rälssi tulee ruotsinkielen sanasta frälse, joka tulee sanasta fri, eli vapaa tai vapautettu verosta. 


Myöhäiskeskiaikainen naisihanne. Jan Van Eyck: Arnolfinien muotokuva (yksityiskohta), 1400-l. Wikimedia commons.

Tältä ajalta ei ole säilynyt montakaan Herttoniemestä kertovaa lähdettä. Käytännössä keskiajan ihmiset elivät Herttoniemen kylissä ja tiloilla rikkaina talonpoikina. Pääosin viljeltiin maata, hoidettiin karjaa ja kalastettiin. Herttoniemen vanhin kylätontti on todennäköisesti sijainnut nykyisen Asentajanpuiston eteläpuolella. Tontit olivat mahdollisesti varustettu puisin asuin- ja talousrakennuksin. Alue sijaitsi lähellä Suurta rantatietä, joka kulki Turun ja Viipurin välillä, sekä strategisella paikalla josta käsin pystyi valvomaan meriväyliä ja lahteja. 


Herttoniemen Asentajanpuisto. Kuva: Arto Alanenpää - Oma teos, Wikimedia commons.

Tilan rouvan rooli isossa talossa oli etenkin päättää kodin askareista, huolehtia karjanhoidosta sekä huolehtia siitä, että koko talon väki ruokittiin. Talon väkeen kuului perhe, mahdolliset sukulaiset sekä koko palvelusväki. 1400-luvun puolivälissä eräs Margareta mainitaan olleen kotoisin Herttoniemestä. Hän oli mahdollisesti syntynyt noin vuonna 1424. “Margareta i Härtonäs” meni naimisiin gifte sipoolaisen Gästerbyn Lassen kanssa ja he saivat kolme lasta: Peder Larsson, Erik Larsson ja Margareta Larsdotter. Tähän aikaan ei käytetty sukunimiä laajemmin, vaan pelkästään isännimiä. “Margareta i Härtonäs”:in tytär Margareta Larsdotter meni myöhemmin naimisiin Sarvilahden Lars Mattssonin kanssa. 1400-luvun lopussa Lars sai rälssioikeudet tiluksilleen Sarvilahdessa ja näin ollen Herttoniemen Margareta on nykyisen Creutz-suvun "esiäidinäiti". Creutzit omistivat Sarvilahden kartanon 1700-luvulle asti. Nykyisin suku omistaa edelleen naapurissa olevan Malmgårdin (nykyisessä Pernajassa). Margareta (Margarete, Greta, Margit, Mariette) oli yleinen nimi keskiajan Helsingassa ja Pyhä Margareta Antiokialainen (neitsyt, marttyyri, k. 304) oli tähän aikaan suosittu pyhimys koko Itämeren alueella. 


P. Margareta Antiokialainen, Wikimedia commons.

Joskus “Margareta i Härtonäs” nähdään kuuluneen Jägerhorn-sukuun. Jägerhornit asuivat Herttoniemessä (mahdollisesti) myöhäiskeskiajasta 1600-luvun loppuun, jonka takia voi olla helppoa sekoittaa eri samasta paikasta tai kylästä kotoisin olleita ihmisiä. On kuitenkin todennäköistä, “Margareta i Härtonäs”, ei ollut sukua Jägerhorneille. Hänen vanhemmat ovat tuntemattomia.  On kuitenkin mahdollista, että Margareta kuului eliittiin, koska Herttoniemessä mainitaan olleen rälssimaata jo keskiajalla. 

Herttoniemi mainitaan lähteissä ensi kertaa vuonna 1405 (pari vuosikymmentä ennen Margaretan mahdollista syntymäaikaa): eräs nimismies Porvoon voutikunnan käräjillä kutsuttiin nimellä “Laurens Hertoghe”, mahdollisesti asuinpaikkansa mukaan. Sana herttua on tosin yleinen lisänimi tähän aikaan, eikä sillä tarkoiteta edes “herttuata” - mutta on mahdollista, että on kyse varakkaasta henkilöstä, “arjen herttuasta”. Tosin, nimi voi olla jäännös kaksi vuosisataa aiemmin tapahtuneesta kolonisaatiosta, jolloin kuninkaalliset kuten herttuat mahdollisesti johtivat toimintaa. 

Vuosina 1555-56 Hertugenäs mainitaan kuitenkin selkeästi rälssimaana, jonka omistajina ovat eräs Matz Mortenson, herra Karl (pitäjän kirkkoherra, joka todennäköisesti oli saanut osansa isänperintönä) sekä leskirouva Walborg. Mitä muuta he mahtoivat kokea kuningas Kustaa Vaasan aikana? - Siitä kirjoitamme lisää myöhemmin.

Lähteet:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors. 
Margareta, i Härtonäs, Geni public profile, (senast sedd 7.3.2020). 
Salminen, Tapio 2015: Medeltiden i Vanda och Helsinga socken. Red. Eva Ahl-Waris, Andreas Koivisto & Tapio Salminen. Vanda stad: Vanda.


 
Eva Ahl-Waris