Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 2 med bokstäver:

Blogginlägg

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:09

Photography in Hertonäs Manor

Photographic history is filled with many inventors and inventions, which all together have contributed to photography as we know it today. Most breakthroughs were made during the first half of the 1800s, when different chemical components, materials and mixtures were developed. Photography quickly gained popularity among all socioeconomic classes. Read more below! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 17:58

En nobelprisvinnare var här!

Min praktik på Hertonäs gårds museum sommaren 2021 har varit en lärorik upplevelse. Hittills i mitt arbete har jag katalogiserat över 2000 fotografier till webbsidan Desky och de har gett mig en inblick i Hertonäs gårds historia. Ett mycket intressant fotografi, som jag stötte på tidigt i min praktik, var en bild av en gammal man framför Hertonäs huvudbyggnad 1934. Mannen på bilden är ingen annan än Nobelprisvinnaren i litteratur Verner von Heidenstam (1859–1940)! Läs mer nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:59

Nobelin palkinnon saaja kävi täällä!

Työharjoitteluni Herttoniemen kartanon museossa kesällä 2021 on ollut opettavainen kokemus. Tähän mennessä olen luetteloinut työssäni yli 2000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille ja ne ovat kertoneet minulle paljon Herttoniemen kartanon historiasta. Eräs hyvin kiinnostava valokuva, johon törmäsin aiemmin työharjoittelussani, oli kuva iäkkäästä miehestä Herttoniemen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Mies kuvassa ei ole kukaan muu kuin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Verner von Heidenstam (1859–1940)! Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:55

A Nobel Prize Winner was Here!

My internship at Herttoniemi Manor summer 2021 has been an informative experience to me. Thus far in my job I have catalogued over 2000 photographs to the website Desky and they have showed me much about the history of Herttoniemi Manor. One particularly interesting photograph I bumped into earlier in my internship was a photo of an old man standing in front of the main building of Herttoniemi in 1934. The man on the photo is none other than the Nobel prize winner in literature Verner von Heidenstam (1859–1940)! Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:42

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - föreningen som upprätthåller Hertonäs gårds museum

Hertonäs gårds museum ägs och upprätthålls av en förening, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), som grundades den 21 januari 1906. Vid den här tiden genomgick Finland stora samhälleliga förändringar och många personer verkade aktivt för att främja en modernisering av landet, så även människorna som grundade SOV. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:02

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - Herttoniemen kartanon museota ylläpitävä yhdistys

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:00

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - the Society that Runs Hertonäs Manor Museum

Hertonäs Manor Museum is owned and run by a society, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV) that was formed on 21st January 1906. During this period many large social changes underwent in Finland and people took active part in modernaizing the country. This was the fact with those who also formed SOV. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 09:59

En guides vardag på Hertonäs gård

I fem års tid har jag arbetat med museipedagogik på Hertonäs gårds museum, främst som guide. Under dessa år har jag hunnit uppleva mycket; att jobba här är åtminstone inte tråkigt! Läs mer om mina erfarenheter nedan!Läs mera »
Daniela Fogustedt
07.08.2021 kl. 16:53

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

29.04.2021 kl. 08:14
Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!

Suomalaiset pitivät keisarista monista eri syistä. Suomessa oli yleisesti ottaen kaksi poliittista ryhmittymää: Fennomaanit ja liberaalit. Keisarin päämääränä oli viedä Suomi kauemmas Ruotsista ja sitoa suuriruhtinaskunta tiukemmin Venäjään. 1850-luvun lopulla aloitettiin rautatieverkoston rakentaminen Suomessa. Fennomaani Johan Vilhelm Snellman oli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston filosofian professori sekä kanslianeuvos. Hän ryhtyi edistämään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin aseman virallistamista. Keisari allekirjoitti päätöksen vuonna 1863.  Suomen kieli sai näin ollen virallisen aseman Suomessa. Teollistuminen oli alkanut toden teolla 1860-luvulla. Rautatie yhdisti Helsingin ja Pietarin vuonna 1870. Suomi sai oman valuuttansa, markan ja pennin. Tämä oli käytössä vuoteen 2002 asti. 

Uudistushaluinen keisari Aleksanteri II avasi valtiopäivät Helsingissä vuonna 1863. Suuria poliittisia muutoksia saatiin näin ollen aikaiseksi, mikä johti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin merkittävään kehitykseen. Kuva: Museovirasto (finna.fi).

Keisari menestyi poliittisesti. Hän virallisti monta liberaalia, valistunutta uudistusta ja vapautti 23 miljoonaa ihmistä maaorjuudesta Venäjällä vuoden 1861 alussa. Hän uudisti lisäksi Venäjän oikeuslaitosta. Puolassa puhkesi kuitenkin kapina vuonna 1863. Kreivi Fredrik Wilhelm Rembert Berg kukisti kapinan sotilaallisesti. Tämän hallinnon aikana Venäjä laajensi alueitaan Aasiassa. Lisäksi Venäjä menestyi sotilaallisesti Osmanien valtakuntaa vastaan käydyssä sodassa vuosina 1877 ja 1878. Samalla poliittinen väkivalta kasvoi Venäjällä. Puolalainen terroristi kohdisti iskun keisaria kohti keskellä päivää Pietarissa. Paikalla on nykyään Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Keisari haavoittui ja vietiin Talvipalatsiin, jossa hän menehtyi 1. maaliskuuta 1881 juliaanisen ajanlaskun mukaan. Suomessa käytössä olleen gregoriaanisen ajanlaskun mukaan salamurha tehtiin 13. maaliskuuta 1881. 


Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt (ylempänä) ja senaattori Carl Olof Cronstedt osallistuivat valtiopäiviin vuonna 1863, jotka olivat kutsuttu koolle liberaalin keisari Aleksanteri II:n toimesta. Cronstedtin veljekset olivat varttuneet Herttoniemen kartanossa 1800-luvun alussa ja he loivat merkittäviä uria Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä Venäjän keisarikunnassa.  Kuvat: Museovirasto (finna.fi).

Moni suri tärkeitä uudistuksia tehneen liberaalin keisarin murhaa sekä Suomessa että Venäjällä. Tästä syystä suomalaiset pystyttivät muistomerkin keisarin muistoksi keskelle Senaatintoria ja Helsingin keskustaa, eli Suomen tärkeimmälle kunniapaikalle. Taiteilijat Johannes Takanen ja Walter Runeberg suunnittelivat patsaan, joka valmistui jo vuonna 1894. 


Aleksanteri II:n muistomerkki paljastettiin keisarin syntymäpäivänä  29. huhtikuuta 1894. Monumentin suunnittelukilpailun oli voittanut taiteilija Johannes Takanen. Päätettiin, että sekä Takanen että Walter Runeberg, joka tuli kilpailussa toiseksi, suunnittelisivat muistomerkin yhteistyönä. Takanen kuoli kuitenkin kesken prosessia vuonna 1885 ja Runeberg otti yksin vastaan tehtävän kokonaisuudessaan. Lopullinen teos perustui alkuperäiseen voittoisaan suunnitelmaan ja Runebergin lisä koostui patsaan sivuhahmojen ja perustan suunnittelusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi). 


Pääsylippu Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuuteen Senaatintorilla vuonna 1894. Paljastus pidettiin käynnissä olevien valtiopäivien aikaan ja tilaisuudesta tuli isänmaallinen manifestaatio. Kuva: Helsingin yliopistomuseo. 

13. maaliskuuta 1899 otetussa valokuvassa patsas näyttää olevan kukitettu. Kukat sijoitettiin tähän muistotilaisuuden aikana, jolloin muistettiin 18 vuotta aiemmin sattunutta salamurhaa. Kukat olivat samalla kunnianosoitus vapaamieliselle keisarille. 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuria muutoksia demokraattiseen suuntaan.


Valokuva Aleksanteri II:n patsaan kukituksesta vuonna 1899. Kuva: SOV.


Pronssimitali, joka lyötiin Aleksanteri II:n patsaan paljastustilasuuden muistoksi vuonna 1894. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi).

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Venäjällä poistettiin lukuisia keisaria esittäviä patsaita, mutta Bulgarian Sofiassa ja Helsingissä olevat monumentit säilyivät paikoillaan. Muistomerkki on jäänyt Senaatintorille myös Suomen itsenäistyttyä Venäjästä 6. joulukuuta 1917 jälkeen, koska suomalaisille Aleksanteri II edustaa edistyksellistä hallitsijaa. Valokuva on nähtävissä Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä Itä-Helsingissä. 

Lisätietoja:
Backman, Sigbritt, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016.
Engman, Max, Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922, Svenska litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis, Helsingfors och Stockholm 2016.
Klinge, Matti, Finlands historia 3, Schildts, Helsingfors 1996.
Meinander, Henrik, Finlands historia: Linjer – Strukturer – Vändpunkter, rev. upplaga. Schildts & Söderströms, Helsingfors 2014.
Radzinskij, Edvard, Alexander II. Den siste store tsaren, övers. Staffan Skott, Norstedts, Stockholm 2008.
Thylin-Klaus, Jennica, Särdrag, stavning, självbild: En idéhistorisk studie av svensk språkplanering i Finland 1860–1920, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2015.

Käännös: EAW 2021.

Ralf Palmgren