Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blogginlägg

Ajatuksia konservoinnista

7. kesäkuuta aloitimme työharjoittelumme Herttoniemen kartanon museossa. Muutama viikko myöhemmin tätä kirjoittaessa olen digitoinut noin 300 tiedostoa museon kuvakokoelmasta ja siirtänyt niitä nettiin Deskyn sivustoille. Työ ei ole vielä valmista – ainakin yhtä monta kuvaa ja valokuvaa odottaa yhä vuoroaan, ja lisäksi kaikkiin pitää lisätä asiasanoja, luetteloida, ja varustaa uusilla vaaleilla kuvataskuilla vaaleansinisiin mappeihin, ja tämän jälkeen varastoida tulenkestäviin arkistokaappeihin. Teen kaikkea tätä, jotta kokoelmat säilyvät ja voidaan esittää nykyisille ja tuleville sukupolville. Lue lisää projektiin liittyvistä ajatuksistani alla! Läs mera »
Ida Karlgren
11.07.2021 kl. 08:24

Om konservering

Den 7 juni började vi vår praktik på Hertonäs gårds museum. I skrivande stund, några veckor senare, har jag skannat in cirka 300 filer från museets bildarkiv och laddat upp dem på webbplatsen Desky. Arbetet är långt ifrån klart – åtminstone lika många bilder och fotografier till väntar på sin tur, och dessutom ska de alla taggas med ämnesord, sorteras, få nya ljusblå fotofickor och mappar, och sedan stuvas in i det brandsäkra arkivskåpet. Allt detta i ett försök att bevara och synliggöra dessa för nutiden och eftervärlden. Läs mer om mina tankar kring projektet nedan! Läs mera »
Ida Karlgren
11.07.2021 kl. 08:13

On Conservation

We started our internship at Hertonäs Manor Museum June 7th. As I write this a few weeks later, I’ve scanned about 300 photographs and documents from the picture archives of the museum and uploaded them to the Desky website. The work is far from done – at least 300 more photos and pictures are waiting for their turn in the scanner. Moreover, they’re all to be tagged with keywords, sorted, put into new, light blue paper enclosures, and finally stored in the fireproof archive drawers. All of this strives to make the collections available for present and future generations. Read more about my thoughts on the subject below!Läs mera »
Ida Karlgren
11.07.2021 kl. 08:00

Nyförvärv till museet

Hertonäs gårds museum kan, i likhet med andra museer, ta in en liten mängd nya föremål i sina samlingar. Men föremålen måste vara så speciella att de är värda att få en plats i samlingarna, eftersom utrymmet ändå är begränsat. I år har vi fått en tuschteckning av Carl Gabriel von Spången, vars far Bengt Gabriel ägde gården på 1700-talet. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.06.2021 kl. 17:08

Uusi esine museoon

Herttoniemen kartanon museo voi, kuten muutkin museot, hankkia pieni määrä uusia esineitä kokoelmiinsa. Mutta esineiden tulee olla erityisiä, jotta niille varataan paikka kokoelmissa, koska tilaa on rajoitetusti. Tänä vuonna olemme saaneet tussipiirustuksen, jonka on tehnyt Carl Gabriel von Spången, jonka isä Bengt Gabriel omisti kartanon 1700-luvulla. Lue lisää alla!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.06.2021 kl. 17:06

A New Piece to our Collections

Hertonäs Manor Museum can, like other museums, get a small amount of new objects to its collections. But the object ought to be very special, since the space is limited. This year we have bought a drawing by Carl Gabriel von Spången, whose father Bengt Gabriel owned the manor in the 18th century. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
25.06.2021 kl. 16:58

Välkommet med extra händer på ett litet museum - praon och lokalhistoriska praktikanter år 2021

Hertonäs gårds museum är litet och har endast en deltidsanställd intendent, en deltidsanställd disponent och freelanceguider till sin tjänst. Tack vare nätverk och stipendier har vi i år fått små tillskott bland annat för att sköta om och digitera samlingarna. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:41

Kiitos ylimääräisestä avusta pienelle museolle - tet- ja paikallishistoriallisia harjoittelijoita vuonna 2021

Herttoniemen kartanon museo on pieni ja sitä pyörittää lähinnä osa-aikainen intendentti, osa-aikainen isännöitsijä sekä muutama freelance museo-opas. Verkostojen ja apurahojen takia olemme tänä vuonna saaneet lisäapua muun muassa hoitamaan kokoelmia sekä avustamaan kokoelmien digitoinnissa. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:39

Many Thanks for Extra Hands on a Small Museum - Trainees in 2021

Hertonäs Manor Museum is a small museum with only one curator working a few hours a week and a caretaker that also works part time. Thanks to our networks and scholarships we have had small contributions to our workforce this year, among other things to digitalize our collections. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:32

“Kesä ja pelit” -näyttelyn rakentaminen vuonna 2021

21. tammikuuta 2021 alkoi Helsingin yliopiston järjestämä Museoprojekti-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita työelämään ja kulttuurityöhön antamalla opiskelijoiden itse tuottaa historiallista teemaa kantava näyttely Herttoniemen kartanon museoon. Kurssin opettajina toimivat yliopistolehtori Derek Fewster ja Herttoniemen kartanon museon intendentti Eva Ahl-Waris. Kurssiin osallistui kahdeksan opiskelijaa historian kandidaattiohjelmasta sekä yksi opiskelija kulttuurin ja kommunikaation maisteriohjelmasta. Seuraavan neljän kuukauden ajan opiskelijat tuottivat 1800-luvun lapsuutta esittelevän näyttelyn “Kesä ja pelit”. Näyttely koostuu fyysisistä leluista ja bookcreator.com -alustalla toteutetusta digitaalisesta näyttelystä . Kesä ja pelit -näyttelyn fyysinen osa on auki yleisölle joka sunnuntai klo 12–14 syyskuun loppuun asti. Lue lisää alla!Läs mera »
Wilhelm Breitenstein
30.05.2021 kl. 08:21

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

29.04.2021 kl. 08:14
Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!

Suomalaiset pitivät keisarista monista eri syistä. Suomessa oli yleisesti ottaen kaksi poliittista ryhmittymää: Fennomaanit ja liberaalit. Keisarin päämääränä oli viedä Suomi kauemmas Ruotsista ja sitoa suuriruhtinaskunta tiukemmin Venäjään. 1850-luvun lopulla aloitettiin rautatieverkoston rakentaminen Suomessa. Fennomaani Johan Vilhelm Snellman oli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston filosofian professori sekä kanslianeuvos. Hän ryhtyi edistämään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin aseman virallistamista. Keisari allekirjoitti päätöksen vuonna 1863.  Suomen kieli sai näin ollen virallisen aseman Suomessa. Teollistuminen oli alkanut toden teolla 1860-luvulla. Rautatie yhdisti Helsingin ja Pietarin vuonna 1870. Suomi sai oman valuuttansa, markan ja pennin. Tämä oli käytössä vuoteen 2002 asti. 

Uudistushaluinen keisari Aleksanteri II avasi valtiopäivät Helsingissä vuonna 1863. Suuria poliittisia muutoksia saatiin näin ollen aikaiseksi, mikä johti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin merkittävään kehitykseen. Kuva: Museovirasto (finna.fi).

Keisari menestyi poliittisesti. Hän virallisti monta liberaalia, valistunutta uudistusta ja vapautti 23 miljoonaa ihmistä maaorjuudesta Venäjällä vuoden 1861 alussa. Hän uudisti lisäksi Venäjän oikeuslaitosta. Puolassa puhkesi kuitenkin kapina vuonna 1863. Kreivi Fredrik Wilhelm Rembert Berg kukisti kapinan sotilaallisesti. Tämän hallinnon aikana Venäjä laajensi alueitaan Aasiassa. Lisäksi Venäjä menestyi sotilaallisesti Osmanien valtakuntaa vastaan käydyssä sodassa vuosina 1877 ja 1878. Samalla poliittinen väkivalta kasvoi Venäjällä. Puolalainen terroristi kohdisti iskun keisaria kohti keskellä päivää Pietarissa. Paikalla on nykyään Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Keisari haavoittui ja vietiin Talvipalatsiin, jossa hän menehtyi 1. maaliskuuta 1881 juliaanisen ajanlaskun mukaan. Suomessa käytössä olleen gregoriaanisen ajanlaskun mukaan salamurha tehtiin 13. maaliskuuta 1881. 


Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt (ylempänä) ja senaattori Carl Olof Cronstedt osallistuivat valtiopäiviin vuonna 1863, jotka olivat kutsuttu koolle liberaalin keisari Aleksanteri II:n toimesta. Cronstedtin veljekset olivat varttuneet Herttoniemen kartanossa 1800-luvun alussa ja he loivat merkittäviä uria Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä Venäjän keisarikunnassa.  Kuvat: Museovirasto (finna.fi).

Moni suri tärkeitä uudistuksia tehneen liberaalin keisarin murhaa sekä Suomessa että Venäjällä. Tästä syystä suomalaiset pystyttivät muistomerkin keisarin muistoksi keskelle Senaatintoria ja Helsingin keskustaa, eli Suomen tärkeimmälle kunniapaikalle. Taiteilijat Johannes Takanen ja Walter Runeberg suunnittelivat patsaan, joka valmistui jo vuonna 1894. 


Aleksanteri II:n muistomerkki paljastettiin keisarin syntymäpäivänä  29. huhtikuuta 1894. Monumentin suunnittelukilpailun oli voittanut taiteilija Johannes Takanen. Päätettiin, että sekä Takanen että Walter Runeberg, joka tuli kilpailussa toiseksi, suunnittelisivat muistomerkin yhteistyönä. Takanen kuoli kuitenkin kesken prosessia vuonna 1885 ja Runeberg otti yksin vastaan tehtävän kokonaisuudessaan. Lopullinen teos perustui alkuperäiseen voittoisaan suunnitelmaan ja Runebergin lisä koostui patsaan sivuhahmojen ja perustan suunnittelusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi). 


Pääsylippu Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuuteen Senaatintorilla vuonna 1894. Paljastus pidettiin käynnissä olevien valtiopäivien aikaan ja tilaisuudesta tuli isänmaallinen manifestaatio. Kuva: Helsingin yliopistomuseo. 

13. maaliskuuta 1899 otetussa valokuvassa patsas näyttää olevan kukitettu. Kukat sijoitettiin tähän muistotilaisuuden aikana, jolloin muistettiin 18 vuotta aiemmin sattunutta salamurhaa. Kukat olivat samalla kunnianosoitus vapaamieliselle keisarille. 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuria muutoksia demokraattiseen suuntaan.


Valokuva Aleksanteri II:n patsaan kukituksesta vuonna 1899. Kuva: SOV.


Pronssimitali, joka lyötiin Aleksanteri II:n patsaan paljastustilasuuden muistoksi vuonna 1894. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi).

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Venäjällä poistettiin lukuisia keisaria esittäviä patsaita, mutta Bulgarian Sofiassa ja Helsingissä olevat monumentit säilyivät paikoillaan. Muistomerkki on jäänyt Senaatintorille myös Suomen itsenäistyttyä Venäjästä 6. joulukuuta 1917 jälkeen, koska suomalaisille Aleksanteri II edustaa edistyksellistä hallitsijaa. Valokuva on nähtävissä Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä Itä-Helsingissä. 

Lisätietoja:
Backman, Sigbritt, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016.
Engman, Max, Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922, Svenska litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis, Helsingfors och Stockholm 2016.
Klinge, Matti, Finlands historia 3, Schildts, Helsingfors 1996.
Meinander, Henrik, Finlands historia: Linjer – Strukturer – Vändpunkter, rev. upplaga. Schildts & Söderströms, Helsingfors 2014.
Radzinskij, Edvard, Alexander II. Den siste store tsaren, övers. Staffan Skott, Norstedts, Stockholm 2008.
Thylin-Klaus, Jennica, Särdrag, stavning, självbild: En idéhistorisk studie av svensk språkplanering i Finland 1860–1920, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2015.

Käännös: EAW 2021.

Ralf Palmgren