Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 3 med bokstäver:

Blogginlägg

Välkommet med extra händer på ett litet museum - praon och lokalhistoriska praktikanter år 2021

Hertonäs gårds museum är litet och har endast en deltidsanställd intendent, en deltidsanställd disponent och freelanceguider till sin tjänst. Tack vare nätverk och stipendier har vi i år fått små tillskott bland annat för att sköta om och digitera samlingarna. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:41

Kiitos ylimääräisestä avusta pienelle museolle - tet- ja paikallishistoriallisia harjoittelijoita vuonna 2021

Herttoniemen kartanon museo on pieni ja sitä pyörittää lähinnä osa-aikainen intendentti, osa-aikainen isännöitsijä sekä muutama freelance museo-opas. Verkostojen ja apurahojen takia olemme tänä vuonna saaneet lisäapua muun muassa hoitamaan kokoelmia sekä avustamaan kokoelmien digitoinnissa. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:39

Many Thanks for Extra Hands on a Small Museum - Trainees in 2021

Hertonäs Manor Museum is a small museum with only one curator working a few hours a week and a caretaker that also works part time. Thanks to our networks and scholarships we have had small contributions to our workforce this year, among other things to digitalize our collections. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 kl. 16:32

“Kesä ja pelit” -näyttelyn rakentaminen vuonna 2021

21. tammikuuta 2021 alkoi Helsingin yliopiston järjestämä Museoprojekti-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita työelämään ja kulttuurityöhön antamalla opiskelijoiden itse tuottaa historiallista teemaa kantava näyttely Herttoniemen kartanon museoon. Kurssin opettajina toimivat yliopistolehtori Derek Fewster ja Herttoniemen kartanon museon intendentti Eva Ahl-Waris. Kurssiin osallistui kahdeksan opiskelijaa historian kandidaattiohjelmasta sekä yksi opiskelija kulttuurin ja kommunikaation maisteriohjelmasta. Seuraavan neljän kuukauden ajan opiskelijat tuottivat 1800-luvun lapsuutta esittelevän näyttelyn “Kesä ja pelit”. Näyttely koostuu fyysisistä leluista ja bookcreator.com -alustalla toteutetusta digitaalisesta näyttelystä . Kesä ja pelit -näyttelyn fyysinen osa on auki yleisölle joka sunnuntai klo 12–14 syyskuun loppuun asti. Lue lisää alla!Läs mera »
Wilhelm Breitenstein
30.05.2021 kl. 08:21

Bygget av utställningen “Sommar och spel” år 2021

Den 21 januari 2021 startade Helsingfors universitet kurs i yrkesliv och kulturjobb ”Museiprojekt- kursen”, som skulle ge studeranden en inblick i arbetet i att skapa en utställning med historiskt tema. I denna kurs skulle studeranden nämligen producera en egen utställning på Hertonäs gårds museum. Kursen leddes av universitetslektor Derek Fewster och Hertonäs gårds museiintendent Eva Ahl-Waris. Deltagarna var åtta studeranden från kandidatprogrammet i historia och en från magisterprogrammet kultur och kommunikation. Under ca fyra månader producerade studerandena utställningen ”Sommar och spel” som handlar om barndom på 1800-talet och består av en fysisk utställning av leksaker och en virtuell utställning på bookcreator.com. Utställningen Sommar och spel är tillgänglig för publik varje söndag från maj till september klockan 12–14. Läs mer nedan!Läs mera »
Wilhelm Breitenstein
30.05.2021 kl. 08:21

Creating the Exhibition “Summer and Games” 2021

The 21st of January 2021 a course on professional work in the cultural sector was started at the University of Helsinki. The idea was to give students a taste of how much work goes into building an exhibition with a historical theme - the students worked on an exhibition of their own at the Herttoniemi manor museum to achieve this goal. The course was led by university lecturer Derek Fewster and the curator of Herttoniemi manor museum, Eva Ahl-Waris, and eight bachelor’s degree students from the historical programme as well as one master’s degree student from the programme of Culture and Communications took part in the course. Over the course of four months they produced “Summer and Games”, an exhibition about 19th century childhood which consists of a physical toy exhibition as well as a virtual one, hosted on the platform bookcreator.com. The physical part of the exhibition is available to the public every Sunday from May until September at 12-14 o’clock. Continue reading below to find out more!Läs mera »
Wilhelm Breitenstein
30.05.2021 kl. 08:21

Topelius & Tarinalyhty (Storylantern) - Classical Tales in a New Setting

#Tarinalyhty (Storylantern) produced a public artwork and mobile game in the park of Hertonäs Manor Museum in 2019-20. This year we continued the co-operation and produced a storytelling project presenting famous stories written by Zachris Topelius. In April and May we worked with students in drama at Snellman-korkeakoulu that created tours in Swedish and Finnish in the park for pupils from the local schools. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
13.05.2021 kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty (Sagolyktan) - klassiska sagor i ny inramning

#Tarinalyhty (Sagolyktan) producerade ett publikt konstverk med ett mobilt spel i Hertonäs gårds museums park år 2019-20. I år var det dags att återuppta samarbetet, vilket utmynnade i ett sagoteringsprojekt med topelianskt tema. I april-maj samarbetade vi med Snellman-högskolans dramalinje och höll turer i parken för lokala skolelever på finska och svenska. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
13.05.2021 kl. 08:55

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
13.05.2021 kl. 08:55

Statyn Alexander II i Helsingfors

Efter Borgå lantdag år 1809 hade ständerna i Finland inte sammankallats på 54 år. Kejsare och Självhärskare Alexander II över hela Ryssland var även Storfurste av Finland. Han sammankallade ständerna i Finland till en lantdag i Helsingfors år 1863. Kejsaren öppnade själv högtidligt lantdagen med ett tal den 18 september 1863. Talet och året 1863 har avbildats på statyn Alexander II på Senatstorget. På lantdagen beslöts att de finländska lagarna och förordningarna från och med nu skulle bestämmas i Finland. Lantdagen började även sammanträda regelbundet. Kejsaren behöll dock rätten att själv ändra på grundlagen vid behov. Geheimerådet Gabriel Anton Cronstedt och dennes bror senatorn i ekonomiedepartementet Carl Olof Cronstedt var med på lantdagen. Ytterligare information om denna tid finns på Hertonäs gård. Läs mer nedan!Läs mera »
Ralf Palmgren
29.04.2021 kl. 08:23

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

29.04.2021 kl. 08:14
Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!

Suomalaiset pitivät keisarista monista eri syistä. Suomessa oli yleisesti ottaen kaksi poliittista ryhmittymää: Fennomaanit ja liberaalit. Keisarin päämääränä oli viedä Suomi kauemmas Ruotsista ja sitoa suuriruhtinaskunta tiukemmin Venäjään. 1850-luvun lopulla aloitettiin rautatieverkoston rakentaminen Suomessa. Fennomaani Johan Vilhelm Snellman oli Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston filosofian professori sekä kanslianeuvos. Hän ryhtyi edistämään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin aseman virallistamista. Keisari allekirjoitti päätöksen vuonna 1863.  Suomen kieli sai näin ollen virallisen aseman Suomessa. Teollistuminen oli alkanut toden teolla 1860-luvulla. Rautatie yhdisti Helsingin ja Pietarin vuonna 1870. Suomi sai oman valuuttansa, markan ja pennin. Tämä oli käytössä vuoteen 2002 asti. 

Uudistushaluinen keisari Aleksanteri II avasi valtiopäivät Helsingissä vuonna 1863. Suuria poliittisia muutoksia saatiin näin ollen aikaiseksi, mikä johti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin merkittävään kehitykseen. Kuva: Museovirasto (finna.fi).

Keisari menestyi poliittisesti. Hän virallisti monta liberaalia, valistunutta uudistusta ja vapautti 23 miljoonaa ihmistä maaorjuudesta Venäjällä vuoden 1861 alussa. Hän uudisti lisäksi Venäjän oikeuslaitosta. Puolassa puhkesi kuitenkin kapina vuonna 1863. Kreivi Fredrik Wilhelm Rembert Berg kukisti kapinan sotilaallisesti. Tämän hallinnon aikana Venäjä laajensi alueitaan Aasiassa. Lisäksi Venäjä menestyi sotilaallisesti Osmanien valtakuntaa vastaan käydyssä sodassa vuosina 1877 ja 1878. Samalla poliittinen väkivalta kasvoi Venäjällä. Puolalainen terroristi kohdisti iskun keisaria kohti keskellä päivää Pietarissa. Paikalla on nykyään Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Keisari haavoittui ja vietiin Talvipalatsiin, jossa hän menehtyi 1. maaliskuuta 1881 juliaanisen ajanlaskun mukaan. Suomessa käytössä olleen gregoriaanisen ajanlaskun mukaan salamurha tehtiin 13. maaliskuuta 1881. 


Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt (ylempänä) ja senaattori Carl Olof Cronstedt osallistuivat valtiopäiviin vuonna 1863, jotka olivat kutsuttu koolle liberaalin keisari Aleksanteri II:n toimesta. Cronstedtin veljekset olivat varttuneet Herttoniemen kartanossa 1800-luvun alussa ja he loivat merkittäviä uria Suomen suuriruhtinaskunnassa sekä Venäjän keisarikunnassa.  Kuvat: Museovirasto (finna.fi).

Moni suri tärkeitä uudistuksia tehneen liberaalin keisarin murhaa sekä Suomessa että Venäjällä. Tästä syystä suomalaiset pystyttivät muistomerkin keisarin muistoksi keskelle Senaatintoria ja Helsingin keskustaa, eli Suomen tärkeimmälle kunniapaikalle. Taiteilijat Johannes Takanen ja Walter Runeberg suunnittelivat patsaan, joka valmistui jo vuonna 1894. 


Aleksanteri II:n muistomerkki paljastettiin keisarin syntymäpäivänä  29. huhtikuuta 1894. Monumentin suunnittelukilpailun oli voittanut taiteilija Johannes Takanen. Päätettiin, että sekä Takanen että Walter Runeberg, joka tuli kilpailussa toiseksi, suunnittelisivat muistomerkin yhteistyönä. Takanen kuoli kuitenkin kesken prosessia vuonna 1885 ja Runeberg otti yksin vastaan tehtävän kokonaisuudessaan. Lopullinen teos perustui alkuperäiseen voittoisaan suunnitelmaan ja Runebergin lisä koostui patsaan sivuhahmojen ja perustan suunnittelusta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi). 


Pääsylippu Aleksanteri II:n patsaan paljastustilaisuuteen Senaatintorilla vuonna 1894. Paljastus pidettiin käynnissä olevien valtiopäivien aikaan ja tilaisuudesta tuli isänmaallinen manifestaatio. Kuva: Helsingin yliopistomuseo. 

13. maaliskuuta 1899 otetussa valokuvassa patsas näyttää olevan kukitettu. Kukat sijoitettiin tähän muistotilaisuuden aikana, jolloin muistettiin 18 vuotta aiemmin sattunutta salamurhaa. Kukat olivat samalla kunnianosoitus vapaamieliselle keisarille. 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuria muutoksia demokraattiseen suuntaan.


Valokuva Aleksanteri II:n patsaan kukituksesta vuonna 1899. Kuva: SOV.


Pronssimitali, joka lyötiin Aleksanteri II:n patsaan paljastustilasuuden muistoksi vuonna 1894. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (finna.fi).

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Venäjällä poistettiin lukuisia keisaria esittäviä patsaita, mutta Bulgarian Sofiassa ja Helsingissä olevat monumentit säilyivät paikoillaan. Muistomerkki on jäänyt Senaatintorille myös Suomen itsenäistyttyä Venäjästä 6. joulukuuta 1917 jälkeen, koska suomalaisille Aleksanteri II edustaa edistyksellistä hallitsijaa. Valokuva on nähtävissä Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä Itä-Helsingissä. 

Lisätietoja:
Backman, Sigbritt, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016.
Engman, Max, Språkfrågan: Finlandssvenskhetens uppkomst 1812–1922, Svenska litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis, Helsingfors och Stockholm 2016.
Klinge, Matti, Finlands historia 3, Schildts, Helsingfors 1996.
Meinander, Henrik, Finlands historia: Linjer – Strukturer – Vändpunkter, rev. upplaga. Schildts & Söderströms, Helsingfors 2014.
Radzinskij, Edvard, Alexander II. Den siste store tsaren, övers. Staffan Skott, Norstedts, Stockholm 2008.
Thylin-Klaus, Jennica, Särdrag, stavning, självbild: En idéhistorisk studie av svensk språkplanering i Finland 1860–1920, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2015.

Käännös: EAW 2021.

Ralf Palmgren