Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blogginlägg

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:09

Photography in Hertonäs Manor

Photographic history is filled with many inventors and inventions, which all together have contributed to photography as we know it today. Most breakthroughs were made during the first half of the 1800s, when different chemical components, materials and mixtures were developed. Photography quickly gained popularity among all socioeconomic classes. Read more below! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 17:58

En nobelprisvinnare var här!

Min praktik på Hertonäs gårds museum sommaren 2021 har varit en lärorik upplevelse. Hittills i mitt arbete har jag katalogiserat över 2000 fotografier till webbsidan Desky och de har gett mig en inblick i Hertonäs gårds historia. Ett mycket intressant fotografi, som jag stötte på tidigt i min praktik, var en bild av en gammal man framför Hertonäs huvudbyggnad 1934. Mannen på bilden är ingen annan än Nobelprisvinnaren i litteratur Verner von Heidenstam (1859–1940)! Läs mer nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:59

Nobelin palkinnon saaja kävi täällä!

Työharjoitteluni Herttoniemen kartanon museossa kesällä 2021 on ollut opettavainen kokemus. Tähän mennessä olen luetteloinut työssäni yli 2000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille ja ne ovat kertoneet minulle paljon Herttoniemen kartanon historiasta. Eräs hyvin kiinnostava valokuva, johon törmäsin aiemmin työharjoittelussani, oli kuva iäkkäästä miehestä Herttoniemen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Mies kuvassa ei ole kukaan muu kuin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Verner von Heidenstam (1859–1940)! Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:55

A Nobel Prize Winner was Here!

My internship at Herttoniemi Manor summer 2021 has been an informative experience to me. Thus far in my job I have catalogued over 2000 photographs to the website Desky and they have showed me much about the history of Herttoniemi Manor. One particularly interesting photograph I bumped into earlier in my internship was a photo of an old man standing in front of the main building of Herttoniemi in 1934. The man on the photo is none other than the Nobel prize winner in literature Verner von Heidenstam (1859–1940)! Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:42

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - föreningen som upprätthåller Hertonäs gårds museum

Hertonäs gårds museum ägs och upprätthålls av en förening, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), som grundades den 21 januari 1906. Vid den här tiden genomgick Finland stora samhälleliga förändringar och många personer verkade aktivt för att främja en modernisering av landet, så även människorna som grundade SOV. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:02

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - Herttoniemen kartanon museota ylläpitävä yhdistys

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:00

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - the Society that Runs Hertonäs Manor Museum

Hertonäs Manor Museum is owned and run by a society, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV) that was formed on 21st January 1906. During this period many large social changes underwent in Finland and people took active part in modernaizing the country. This was the fact with those who also formed SOV. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 09:59

En guides vardag på Hertonäs gård

I fem års tid har jag arbetat med museipedagogik på Hertonäs gårds museum, främst som guide. Under dessa år har jag hunnit uppleva mycket; att jobba här är åtminstone inte tråkigt! Läs mer om mina erfarenheter nedan!Läs mera »
Daniela Fogustedt
07.08.2021 kl. 16:53

Ajatuksia konservoinnista

11.07.2021 kl. 08:24
7. kesäkuuta aloitimme työharjoittelumme Herttoniemen kartanon museossa. Muutama viikko myöhemmin tätä kirjoittaessa olen digitoinut noin 300 tiedostoa museon kuvakokoelmasta ja siirtänyt niitä nettiin Deskyn sivustoille. Työ ei ole vielä valmista – ainakin yhtä monta kuvaa ja valokuvaa odottaa yhä vuoroaan, ja lisäksi kaikkiin pitää lisätä asiasanoja, luetteloida, ja varustaa uusilla vaaleilla kuvataskuilla vaaleansinisiin mappeihin, ja tämän jälkeen varastoida tulenkestäviin arkistokaappeihin. Teen kaikkea tätä, jotta kokoelmat säilyvät ja voidaan esittää nykyisille ja tuleville sukupolville. Lue lisää projektiin liittyvistä ajatuksistani alla!

Kuluneiden viikkojen aikana me harjoittelijat olemme  joutuneet käsittelemään monta kysymystä ja ongelmaa kokoelmatyöhön liittyen  – miten ja millä me digitoidaan kokoelmia, missä järjestyksessä, miten työt jaetaan ja mitä turvatoimenpiteitä meidän tulee noudattaa ym., jne…. Toisena työviikkona osallistuimme Helsingin kaupunginmuseon järjestämän seminaarin ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Näin ollen kysymykset heräsivät uudelleen ja koimme sekä inspiraatiota, motivaatiota että uutta kauhua näiden äärellä – vaurioittaako skannerin valo kuviamme, pitääkö minun lopettaa vesipullon käyttöä työhuoneessani? Joka tapauksessa kahvikupin kantaminen museon poikki, jota olen harrastanut muutaman kerran, vaikutti ainakin erittäin huonolta idealta. 

Lentokuva Herttoniemen kartanolta vuonna 1950. Vaikka Herttoniemeä on asutettu jo satoja vuosia ero nykyisen ja silloisen välillä pieni - ei edes sata vuotta myöhemmin kartano ole täysin asfaltin tai kerrostalojen ympäröimä. Ajankohtana, jolloin tämä kuva otettiin, Herttoniemestä oli jo tullut osa Helsingin kaupunkia, ja esikaupungin suunnitteleminen oli jo 50-luvulla täydessä vauhdissa. Kuva: SOV (Herttoniemen kartanon museon kokoelmat, kuvakokoelma, kokoelma 113).

Kesän aikana siirrymme toivottavasti myös valokuvien digitoinnista Herttoniemen kartanon museon fyysisiin esinekokoelmiin. Toivon mukaan saamme itse valokuvata esineitä vielä tänä kesänä heti kun olemme onnistuneet valloittamaan kuva-arkiston, ja voimme ladata kuvia, esittelyjä ja tutkimusta museon esineistä nettiin sekä tekemällä koko aineiston saavutetttavaksi online. Parhaassa tapauksessa kokoelmista kiinnostunut yleisö voi selata kokoelmia astumatta jalallaan museoon (vaikka toivomme toki, että tätäkin tehdään!). Näin ollen esineet voivat levätä rauhassa koskemattomina ja turvassa viileässä ja pimeässä tilassa, jotta ne säilyisivät vielä pitkään.

Konservoinnin ja kokoelmahallinnan päämääränä on juuri tämä – meidän kulttuuriperintömme säilymisen takaaminen niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista. Kokoelmien digitoiminen ei ainoastaan täytä tätä toimintaa, vaan tekee myös museon kokoelmat näkyviksi suuremmalle joukolle ihmisiä, sekä alentaa kynnystä löytämään ja saavuttamaan Herttoniemen kartanolla säilytettävää kulttuuriperintöä. Mikäli etsii esimerkiksi kuvia Helsingin pitäjästä 1900-luvun alussa on helpompaa löytämään se Deskystä (jossa kaikki materiaalimme on vapaasti käytettävissä!) kuin sopia tapaaminen intendentin kanssa ja skannata tai valokuvata haluamiaan kuvia. 


Muutamat kokoelmat ovat jo digitoitu ja saaneet uudet mapit ja digitoitu. Nyt on jäljellä vielä noin 100 kuvaa… (kuva Herttoniemen kartanon museon kuvakokoelmasta, arkistolaatikko 1). Kuva: IK 2021
.

Opiskelijan ominaisuudessa voin kertoa, että digitoidut kuva- ja esinekokoelmat ovat olleet kultakaivos, sekä opintojen, esseiden ja opinnäytteiden suhteen. Lisäksi olen hyödyntänyt niitä erilaisiin populaarihistoriallisiin projekteihin – kiitos tästä kuuluu mm. Svenska Litteratursällskapetille, Kansallisarkistolle, ja Kansallisgallerialle! Museoprojekti-kurssille tuottamamme materiaali keväällä 2021 olisi ollut paljon vaatimattomampaa ilman kaikkia kuvia, joita oli saatavilla näiden organisaatioiden toimesta. (Projekti on esitelty parissa blogiteksissä 1.6.2021 ja 30.5.2021.)

Tätä kirjoittaessa emme vielä tiedä mitä haasteita tulemme kohtaamaan työssämme, mutta ainakin voin todeta, että olen innostunut oppimaan lisää konservoinnista ja hallinnosta tänä kesänä – ja tämä käy toivon mukaan esille seuraavassa blogitekstissäni. Siihen mennessä olen toivottavasti ehtinyt täyttämään monta mekkoa silkkipaperilla, taittanut kokoon monta säilytyslaatikkoa ja varmasti löytänyt joukon kiinnostavia esineitä museon aiemmin tuntemattomista nurkista. 

Ida Karlgrenin paikallishistoriallinen harjoittelu Herttoniemen kartanon museossa on Svenska kulturfondenin rahoittama.

Käännös: EAW 2021.

Ida Karlgren