Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 9 med bokstäver:

Blogginlägg

Världsutställningen i Paris 1889

Paris är idag en av de populäraste städerna att besöka i världen. Frankrikes huvudstad har en lång och rik historia från medeltiden till franska revolution och till den moderna tiden. I staden finns också många kända sevärdheter som t.ex. Louvren, Notre Dame de Paris, Triumfbågen, Versailles palatset och förstås Eiffeltornet. Världsutställningen 1889 är känd för att ha introducerat Eiffeltornet. Men vad har Paris 1889 och Eiffeltornet med Hertonäs gårds museum att göra? När jag gick igenom olika fotoalbum i Hertonäs upptäckte jag att Helene Bergbom (f. Gripenberg) har lämnat efter sig ett album med bilder från världsutställningen 1889 och det fanns många intressanta bilder i albumet. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 19:02

Pariisin maailmannäyttely 1889

Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:57

Exposition Universelle 1889

Today Paris is one of the most popular tourist destinations in the world. The capital of France has a long and rich history from the medieval period to the French revolution and to the modern age. There are many famous attractions in Paris such as the Louvre, Notre Dame de Paris, Arc de Triomphe, Palace of Versailles and of course the Eiffel Tower. The Exposition Universelle (world’s fair) 1889 is known for introducing the Eiffel Tower. But what has Paris 1889 and the Eiffel Tower got to do with Herttoniemi Manor Museum? When I went through different photo albums at Herttoniemi I discovered that Helene Bergbom (born Gripenberg) has left behind an album with pictures from the world’s fair 1889 and there were many interesting pictures in the album. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:48

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet II

De så kallade sytningsavtalen fanns kvar ända in på 1900-talet – ett faktum som visar hur viktiga de var för många människor på landsbygden. De sista sytningshjonen, det vill säga äldre som ”tagit sytning” hos sina barn, upplevde också de första folkpensionerna på 1930-talet innan pensionssystemet och urbaniseringen förpassade sytningssystemet till historien. Också borgarna slöt sytningsavtal med sina föräldrar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:13

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:08

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher II

The signings of retirement contracts (Swe. sytning) remained important up and into the 20th century – a fact that proves their importance to the denizens of the Finnish countryside. The last people living as so called sytningshjon lived to experience the birth of the national pension system in the 1930s, before national pensions and urbanisation eventually made the retirement contract system redundant as a primary form of retirement. The contracts could also be signed by burghers and their relatives. Read more below!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 15:59

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet I

Genom tiderna har många hemman varit föremål för sytning, även Hertonäs gård. Men vad är sytning? Andra namn för fenomenet är bland annat undantag eller födoråd, samt en mängd andra regionala varianter – men oavsett vad man kallar det vet få vad ordet betyder mer. Att syta någon eller något betyder ursprungligen att ta hand om, sköta, och kom att beteckna en typ av pensionsarrangemang som existerade i Norden i flera hundra år. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:25

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:21

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher I

Through the ages many homesteads have switched hands via something called sytning/syytinki, amongst others Hertonäs manor. But what is sytning? It’s a phenomenon that has had many other names, depending on what Nordic country and region you’re from, but no matter what it is called few know it’s meaning and importance nowadays. Originally, the meaning of the word is to take care of something or someone, but it came to mean much more - as a form of retirement contract, sytning was the main form of pension for most property-owning farmers for centuries. Read more down below!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:16

Antikt formspråk på Hertonäs gård

Tidigare på hösten rapporterades det tyvärr i nyheterna om flera vulkanutbrott på vulkanön La Palma på norra Kanarieöarna i Spanien. Historiskt sett har det funnits flera stora vulkanutbrott i världen. I flera av dessa fall har de haft en avgörande påverkan på historien. Ett sådant vulkanutbrott skedde år 79. Då var det vulkanen Vesuvius 10 km sydöst om staden Neapel i dagens södra Italien som hade ett utbrott. Händelsen influerade bland annat det formspråk som nu finns till påseende för besökare på Hertonäs gård. Hur syns vulkanutbrottet i de existerande utställningarna? På vilket sätt påverkar antiken fortfarande idag det som finns tillgängligt på Hertonäs gård? Det här kommer jag nu att behandla i denna bloggartikel. För mer information om Vesuvius och antikens influens på Hertonäs gård och utställningarna se texten här nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
29.11.2021 kl. 07:33

Suomen ensimmäinen kauhuelokuva on kuvattu Herttoniemen kartanossa

25.07.2021 kl. 06:47
Aloitin työharjoittelun Herttoniemen kartanon museossa seitsemäs kesäkuuta 2021. Tähän saakka olen luetteloinut yli 1000 valokuvaa (enemmän kuin 60 kokoelmaa) Herttoniemen kartanon kuva-arkistosta nettiin Deskyn sivustoille. Lisää valokuvia on vielä luetteloitava ja myöhemmin kesällä fyysinen kokoelma pitää valokuvata ja luetteloida. Luetteloidessani kokoelmia, törmäsin kokoelmaan, jossa oli kuvia elokuvasta, jota oli kuvattu Herttoniemen kartanossa. Elokuva on Rautakylän vanha parooni (ruots. Gamla baron på Rautakylä) vuodelta 1923. Lue lisää alla!

Työskenteleminen Herttoniemen kartanon museossa on ollut hyvin opettavainen kokemus. Työharjoittelun lisäksi olen oppinut paljon Herttoniemen kartanon ja Helsingin pitäjän historiasta. Valokuvat, joita olen luetteloinut, on otettu Herttoniemessä ja Helsingin pitäjässä 1800-, 1900- ja 2000-luvuilla. Suomessa on tuotettu monta elokuvaa 1900-luvun alussa ja Rautakylän vanha parooni on yksi niistä. Elokuvan on tuottanut Suomi-Filmi ja sitä kuvattiin osittain Herttoniemen kartanossa. Elokuvan on ohjannut Carl Fager ja pääosissa on Adolf Lindfors, joka näyttelee vanhaa paroonia ja Naimi Kari, joka näyttelee taloudenhoitaja Lisette Hallströmia. Elokuvalla oli ensi ilta ensimäistä huhtikuuta vuonna 1923. Elokuva on tunti ja yhdeksäntoista minuuttia pitkä. Rautakylän vanha parooni on mykkäelokuva. Elokuva perustuu Sakari Topeliuksen samannimiseen romaaniin vuodelta 1849.


Vanha parooni ja hänen taloudenhoitajansa. Suomi-filmi 1923. SOV.

Lisäksi Rautakylän vanha parooni on Suomen ensimmäinen kauhuelokuva. Kokoelmassa oli 18 mustavalkoista valokuvaa elokuvan kuvaamisesta Herttoniemessä ja Helsingissä. Valokuvat esittävät elokuvasta erilaisia kohtauksia. Monet valokuvista on otettu studiossa Helsingissä, kun taas kohtaukset ulkona on otettu Herttoniemen kartanossa, jossa näyttelijät ovat pukeutuneet 1790-luvun (kustavilaisen tyylin) pukuihin. Kohtaukset sisällä perustuivat enimmäkseen kuvista päänäyttelijöistä Adolf Lindforsista ja Naimi Karista rooleissaan elokuvassa.


Mustavalkoinen valokuva päärakenuksesta Herttoniemen kartanossa 1923 pohjoisesta. Ulkokohtaukset kuvattiin Herttoniemen kartanossa. Kartanon edustalla olevien istutusten paikalla on nykyään Ravintola Wanhan Myllyn terassi. Suomi-filmi 1923. SOV.

Rakastan elokuvien katsomista ja haluan tuntea niiden taustalla olevaa historiaa. Rautakylän vanha parooni oli elokuva, josta en ollut aiemmin kuullut. En tiennyt, että elokuva on myös Suomen ensimmäinen kauhuelokuva. Tämä on kiinnostava asia tietää Suomen elokuvahistoriasta ja Herttoniemen kartanon historiasta kaikille elokuvan harrastajille. Ajatella, että Suomen ensimmäinen kauhuelokuva on osittain kuvattu Herttoniemen kartanossa! Elokuvaa voi katsoa ilmaiseksi netissä, koska se kuuluu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmiin.


Herttoniemen kartanon museossa olen luetteloinut yli 1000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille. Kuva: Karl Heikkilä 2021.

Aiheesta lisää:
Backman, Sigbritt 2016: Herttoniemen kartano - säteritiloista museoksi. SOV: Helsinki.
Laine et al. 2019: Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus OY:n tarina. SKS: Helsinki.

Karl Heikkilän paikallishistoriallinen työharjoittelu Herttoniemen kartanon museossa on rahoitettu Svenska kulturfondenin toimesta.  


 
Karl Heikkilä