Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 10 med bokstäver:

Blogginlägg

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:09

Photography in Hertonäs Manor

Photographic history is filled with many inventors and inventions, which all together have contributed to photography as we know it today. Most breakthroughs were made during the first half of the 1800s, when different chemical components, materials and mixtures were developed. Photography quickly gained popularity among all socioeconomic classes. Read more below! Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 17:58

En nobelprisvinnare var här!

Min praktik på Hertonäs gårds museum sommaren 2021 har varit en lärorik upplevelse. Hittills i mitt arbete har jag katalogiserat över 2000 fotografier till webbsidan Desky och de har gett mig en inblick i Hertonäs gårds historia. Ett mycket intressant fotografi, som jag stötte på tidigt i min praktik, var en bild av en gammal man framför Hertonäs huvudbyggnad 1934. Mannen på bilden är ingen annan än Nobelprisvinnaren i litteratur Verner von Heidenstam (1859–1940)! Läs mer nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:59

Nobelin palkinnon saaja kävi täällä!

Työharjoitteluni Herttoniemen kartanon museossa kesällä 2021 on ollut opettavainen kokemus. Tähän mennessä olen luetteloinut työssäni yli 2000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille ja ne ovat kertoneet minulle paljon Herttoniemen kartanon historiasta. Eräs hyvin kiinnostava valokuva, johon törmäsin aiemmin työharjoittelussani, oli kuva iäkkäästä miehestä Herttoniemen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Mies kuvassa ei ole kukaan muu kuin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Verner von Heidenstam (1859–1940)! Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:55

A Nobel Prize Winner was Here!

My internship at Herttoniemi Manor summer 2021 has been an informative experience to me. Thus far in my job I have catalogued over 2000 photographs to the website Desky and they have showed me much about the history of Herttoniemi Manor. One particularly interesting photograph I bumped into earlier in my internship was a photo of an old man standing in front of the main building of Herttoniemi in 1934. The man on the photo is none other than the Nobel prize winner in literature Verner von Heidenstam (1859–1940)! Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
29.08.2021 kl. 10:42

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - föreningen som upprätthåller Hertonäs gårds museum

Hertonäs gårds museum ägs och upprätthålls av en förening, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), som grundades den 21 januari 1906. Vid den här tiden genomgick Finland stora samhälleliga förändringar och många personer verkade aktivt för att främja en modernisering av landet, så även människorna som grundade SOV. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:02

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - Herttoniemen kartanon museota ylläpitävä yhdistys

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 10:00

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - the Society that Runs Hertonäs Manor Museum

Hertonäs Manor Museum is owned and run by a society, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV) that was formed on 21st January 1906. During this period many large social changes underwent in Finland and people took active part in modernaizing the country. This was the fact with those who also formed SOV. Read more below!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 kl. 09:59

En guides vardag på Hertonäs gård

I fem års tid har jag arbetat med museipedagogik på Hertonäs gårds museum, främst som guide. Under dessa år har jag hunnit uppleva mycket; att jobba här är åtminstone inte tråkigt! Läs mer om mina erfarenheter nedan!Läs mera »
Daniela Fogustedt
07.08.2021 kl. 16:53

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

08.09.2021 kl. 18:09
Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla!

Ensimmäinen valokuva, joka otettiin Suomessa, esittää Turun Nobelin taloa. Kuvan on ottanut lääkäri Henrik Cajander 3. marraskuuta 1842. Cajanderin valokuva oli n.k. dagerrotypia, eli varhainen valokuva joka kehitettiin ohuelle hopealevyille. Keksintö oli patentoimaton. Tästä syystä dagerrotypiat olivat suosittuja 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta valokuvat ovat pieniä ja hauraita, jonka takia ne aina säilytetään jossakin kotelossa, joka esim. on tehty lasista. 

Lisäksi monia muita versioita valokuvista keksittiin ja käytettiin – ambrotypioita,  ferrotypioita, aristotypioita, kollotypioita... mutta kaikki vaativat, että kehitettiin valokuvat yksitellen erillisissä pimiöissä. Lisäksi oli oltava tarkka eri kemiallisten aineiden kanssa. Niitä tarvittiin valokuvien kehittämiseen. Valokuvan historiassa tätä aikakautta kutsutaan välillä “apteekkareiden ajaksi” valokuvauksen vaatiessa niin monenlaisia valmisteita ja erityisiä välineitä. Ennen 1870-lukua, jolloin n.s. “kuivalevyt” keksittiin, oli lisäksi kehitettävä 1850-luvun “märkälevyjä” heti valokuvauksen jälkeen. Tämä johti siihen, että valokuvaaminen rajoittui pelkkiin valokuvaamoihin – sitä ei harrastettu yksityiskodeissa. 

Vaikka valokuvatekniikan käyttö helpottui ja taito levisi uusien keskintöjen myötä, valokuvaus oli yhä sangen harvinaista Suomessa 1800-luvun lopulla. Muutamat valokuvaajat, jotka olivat hankkineet koulutuksensa ulkomailla, työskentelivät joko omissa studioissaan tai toimivat liikkuvina valokuvaajina ja matkustivat eri puolilla maaseutua. He, jotka saivat elantonsa valokuvaamalla tiloja ja torppia, olivat maisemamaalareiden perillisiä, ja edelläkävijöitä lentokuvien ottajille, jotka aloittivat toimintansa toisen maailmansodan jälkeen – ja edelleen ottavat lentokuvia tänäkin päivänä. 

Alle 200 valokuvaamoa toimi Suomessa vuosien 1842 ja 1920 välillä, ja nämä olivat yleensä yhteydessä toisiinsa. Yhteistyö valokuvaamojen välillä oli yleistä, koska valokuvien tarjonta ei ylittänyt kysyntää. Lisäksi markkinoilla oli runsaasti tilaa kaikille. Yhteistyötä tehtiin myös liittyen työllistymiseen sekä siksi, että valokuvaamiselle sopivia tiloja oli vaikeasti saatavissa. Valokuvauksen suosio kuitenkin lisääntyi 1800-luvun kuluessa, koska kaupunkilaisten varakkuus kasvoi, mutta valokuvien hinnat laskivat. Valokuvista tuli pian keskiluokan vaihtoehto kalliille muotokuvamaalaukselle. 


Märta Bergbom (1887–1964) valokuvattiin säännöllisesti. Hänen vanhempansa veivät hänet Charles Riisin ateljeehen monen vuoden ajan, mutta jossain vaiheessa he vaihtoivat Atelier Apolloon, mahdollisesti sen jälkeen, että Apollo oli ostanut Riisin studio ja toiminta siirtyi Apolloateljéelle vuonna 1898. Kuva: Atelier Apollo 1908. SOV.

Herttoniemen kartanon kuva-arkistossa on monta suurta nimeä Helsingin valokuvaamoista. Märta Bergbomin muotokuvat ja lisäksi monet muut kuvat, ovat tanskalaisen Charles Riisin studion tuotantoa. Muita studioita, joita Bergbomin perhe käytti, oli muun muassa Atelier Apollo, jossa kulttuuripersoona K. E. Ståhlberg toimi, sekä norjalaisen Daniel Nyblinin studio.  

Herttoniemen kartanon kokoelmissa säilyneiden valokuvien joukossa löytyy muun muassa ajalle tyypillisiä kabinetti- ja käyntikorttikuvia. Nämä valokuvatyypit olivat usein pienempiä kuin tavalliset muotokuvat, eikä niitä pelkästään ripustettu seinille kodeissa – käyntikorttikuvia annettiin esim. toinen toisilleen samalla tavalla kuin käyntikortteja tänä päivänä. Museon kokoelmissa on nykyään kokonainen albumi, joka koostuu näistä pienemmistä valokuvista. 


Ragnar Bergbom kuvattuna lokakuussa 1891. Kuva kuuluu Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä olevaan valokuva-albumiin. SOV. 

Nämä käyntikorttikuvat, tai “cartes de visite” (kuten niitä kansainvälisesti nimitettiin), olivat kaikkein suosituimpia 1800-luvun puolivälissä ja lopulta ne hävisivät myöhemmille kabinettivalokuville. Esimerkkejä näistä näkyy ylhäällä: Ne ovat käyntikorttikuvia vähän isompia ja niissä on usein kaunis, painettu logo sekä valokuvaajan tai studion nimi näkyvissä. 

Amerikkalaisen Kodak-yhtiön alettua massatuottaa kameroita valokuvauksesta tuli laajan yleisön harrastus. Tämä mahdollisti muun muassa, että meillä on nykyään suuri määrä valokuvia kokoelmissamme 1900-luvulta. Mikäli kiinnostaa vertailla miten valokuvaus on kehittynyt 1800-, 1900- ja 2000-luvuilla, Herttoniemen kartanon kokoelmissa löytyy valokuvia kaikilta aikakausilta! 


Herttoniemen kartanon päärakennus, toden. kuvattu 1920-luvulla. SOV.

Lisätietoja:
K.E. Ståhlberg (Sabira Ståhlberg 2013).
Amatörfotografklubben i Helsingfors, kotisivut.
Källan 2013:2, Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kotisivuilla.
Atelier Nyblinin kotisivut.
“Fotografiska material”, Moderna museet.
“Daniel Nyblin”, Suomen kansallisbiografia
“Karl Emil Ståhlberg”, Suomen kansallisbiografia
Suomen valokuvataiteen museon kotisivut.
“How to spot a carte de visite”, The National Science and Media Museum.
“How to spot a cabinet card”, The National Science and Media Museum.

Käännös: EAW 2021.

Ida Karlgren