Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 4 med bokstäver:

Blogginlägg

Thorvaldsenin museo

Mikään kokoelmista ja niiden kuvista, joita olen luetteloinut, ei ole ollut niin ainutlaatuinen kuin kokoelma matkakuvista, joita on otettu ympäri Eurooppaa. Valokuva-albumi lukolla, joka oli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) omistama, on täynnä valokuvia erilaisista paikoista Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta (Louvresta) ja Ruotsista 1800-luvun loppu puollella. Suurin osa kuvista on otettu Norjassa, ja kuvat esittävät erilaisia rakennuksia Oslossa (silloin Kristiania), sauvakirkkoja ja kauniita maisema kuvia. Mutta albumin kiinnostavimmat valokuvat olivat Thorvaldsenin museosta Kööpenhaminassa, Tanskassa. Lue lisää alla!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:14

Thorvaldsen Museum

Of all the collections that I have catalogued, none of them has been as unique as a collection of pictures taken across Europe. In a photo album with a lock, which belonged to Helene Bergbom (née Gripenberg), there are many photos taken from different places in Norway, Denmark, Germany, France (the Louvre) and Sweden at the end of the 19th century. Most of the photos are taken in Norway and the photos depicts different buildings in Oslo (back then known as Christiania), a stave church and beautiful landscape shots. But the most interesting photos of the album was from Thorvaldsen Museum in Copenhagen, Denmark. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 12:05

Thorvaldsens museum

Av alla samlingar jag har katalogiserat har ingen av dem varit så unik som en samling av resebilder tagna runtom i Europa. I ett fotoalbum med lås, som har tillhört Helene Bergbom (f. Gripenberg), finns det mycket med foton från olika platser i Norge, Danmark, Tyskland, Frankrike (Louvren) och Sverige på slutet av 1800-talet. De flesta var tagna i Norge och i fotona kan man se olika byggnader i Oslo (på den tiden Kristiania), en stavkyrka och fina landskapsfoton. Men albumets intressantaste foton var från Thorvaldsens museum i Köpenhamn, Danmark. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
19.11.2021 kl. 11:55

Tankar om en hållbar framtid

Under de senaste åren har man inom museibranschen funderat på hur man kan understöda utvecklingen av ett hållbart samhället och en hållbar framtid. Hertonäs gårds museum har under de senaste åren på flera vis gått med i trenden och vi strävar ytterligare att arbeta för att främja så kallade gröna värden. Temat diskuterades senast på bland annat en internationell kongress anordnad av ICOM och på ett inhemskt seminarium anordnat av Helsingfors stadsmuseum. Fastän vi är ett litet museum har vi olika metoder och strategier för detta. Läs mer nedan!Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:46

Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:41

Some Thoughts on a Sustainable Future

During the last few years there has been discussions about how to support the environmental movement and a sustainable future in museums. Hertonäs Manor Museum has worked with this for a few years now and we strive to develop so called green values. This was recently discussed at an international congress arranged by ICOM and at a local seminar arranged by Helsinki City Museum. A small museum like ours still has many aims to support the development. Read more below! Läs mera »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 kl. 14:24

Avträdet på Knusbacka allmogemuseum

Knusbacka är en gammal bondgård med anor från den svenska tiden på 1700-talet. Gården förflyttades från Box i Sibbo till Hertonäs gård och dess museiområde i östra Helsingfors under 1920-talet. På Knusbackas gårdsplan finns även ett gammalt avträde. Det brukar Hertonäs gårds museums guider visa besökarna i samband med den historiska rundvandringen på Hertonäs gård och Knusbacka museigård. Guidningen ordnas under säsongstid från början av maj till slutet av september på söndagar klockan 14 till 15. Guiderna visar museigården och avträdet även som avslutning för guidningar för extra beställda grupper. Vad är det som gör ett gammalt avträde intressant? Hur förhöll man sig till avföring i det gamla bondesamhället? Hade avträdena någon annan funktion under den tid då de flesta var bosatta på gårdar på landsbygden? Läs mer nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:41

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:34

The Outhouse at Knusbacka Farmstead

Knusbacka is an old farmstead from the era of Swedish rule in the 18th century. The farmstead has been moved from Box in Sipoo to Hertonäs manor and its surroundings in eastern Helsinki during the 1920s. An old outhouse is also remaining on Knusbacka’s yard. The guides at Hertonäs Manor Museum usually present it to the public during the guided tours at Hertonäs manor and Knusbacka farmstead. Guided tours are arranged on Sundays at 2 to 3 PM from May to September. The guides also present the farmstead and the outdoor toilet for booked groups. What makes an old outdoor toilet interesting? How did people relate to excrement in the old peasant society? Did the outdoor toilets have other functions during an era when most people lived on rural farms? Read more below.Läs mera »
Ralf Palmgren
19.09.2021 kl. 08:26

Fotograferandet på Hertonäs gård

Fotografins historia är fylld av multipla uppfinnare och upptäckter, som tillsammans skapat den typ av fotografi vi har idag. Under första hälften av 1800-talet gjordes de flesta genombrott som möjliggjorde fotografering. Olika kemiska preparat, material och komponenter utvecklades för framkallning, och fotograferandet blev snabbt mycket populärt. Också herrskapet på Hertonäs gård och deras släktingar lät fotografera sig. Det finns bl. a. flera stiliga visitkortsfotografier i Hertonäs gårds museums samlingar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
08.09.2021 kl. 18:19

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

08.09.2021 kl. 18:09
Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla!

Ensimmäinen valokuva, joka otettiin Suomessa, esittää Turun Nobelin taloa. Kuvan on ottanut lääkäri Henrik Cajander 3. marraskuuta 1842. Cajanderin valokuva oli n.k. dagerrotypia, eli varhainen valokuva joka kehitettiin ohuelle hopealevyille. Keksintö oli patentoimaton. Tästä syystä dagerrotypiat olivat suosittuja 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta valokuvat ovat pieniä ja hauraita, jonka takia ne aina säilytetään jossakin kotelossa, joka esim. on tehty lasista. 

Lisäksi monia muita versioita valokuvista keksittiin ja käytettiin – ambrotypioita,  ferrotypioita, aristotypioita, kollotypioita... mutta kaikki vaativat, että kehitettiin valokuvat yksitellen erillisissä pimiöissä. Lisäksi oli oltava tarkka eri kemiallisten aineiden kanssa. Niitä tarvittiin valokuvien kehittämiseen. Valokuvan historiassa tätä aikakautta kutsutaan välillä “apteekkareiden ajaksi” valokuvauksen vaatiessa niin monenlaisia valmisteita ja erityisiä välineitä. Ennen 1870-lukua, jolloin n.s. “kuivalevyt” keksittiin, oli lisäksi kehitettävä 1850-luvun “märkälevyjä” heti valokuvauksen jälkeen. Tämä johti siihen, että valokuvaaminen rajoittui pelkkiin valokuvaamoihin – sitä ei harrastettu yksityiskodeissa. 

Vaikka valokuvatekniikan käyttö helpottui ja taito levisi uusien keskintöjen myötä, valokuvaus oli yhä sangen harvinaista Suomessa 1800-luvun lopulla. Muutamat valokuvaajat, jotka olivat hankkineet koulutuksensa ulkomailla, työskentelivät joko omissa studioissaan tai toimivat liikkuvina valokuvaajina ja matkustivat eri puolilla maaseutua. He, jotka saivat elantonsa valokuvaamalla tiloja ja torppia, olivat maisemamaalareiden perillisiä, ja edelläkävijöitä lentokuvien ottajille, jotka aloittivat toimintansa toisen maailmansodan jälkeen – ja edelleen ottavat lentokuvia tänäkin päivänä. 

Alle 200 valokuvaamoa toimi Suomessa vuosien 1842 ja 1920 välillä, ja nämä olivat yleensä yhteydessä toisiinsa. Yhteistyö valokuvaamojen välillä oli yleistä, koska valokuvien tarjonta ei ylittänyt kysyntää. Lisäksi markkinoilla oli runsaasti tilaa kaikille. Yhteistyötä tehtiin myös liittyen työllistymiseen sekä siksi, että valokuvaamiselle sopivia tiloja oli vaikeasti saatavissa. Valokuvauksen suosio kuitenkin lisääntyi 1800-luvun kuluessa, koska kaupunkilaisten varakkuus kasvoi, mutta valokuvien hinnat laskivat. Valokuvista tuli pian keskiluokan vaihtoehto kalliille muotokuvamaalaukselle. 


Märta Bergbom (1887–1964) valokuvattiin säännöllisesti. Hänen vanhempansa veivät hänet Charles Riisin ateljeehen monen vuoden ajan, mutta jossain vaiheessa he vaihtoivat Atelier Apolloon, mahdollisesti sen jälkeen, että Apollo oli ostanut Riisin studio ja toiminta siirtyi Apolloateljéelle vuonna 1898. Kuva: Atelier Apollo 1908. SOV.

Herttoniemen kartanon kuva-arkistossa on monta suurta nimeä Helsingin valokuvaamoista. Märta Bergbomin muotokuvat ja lisäksi monet muut kuvat, ovat tanskalaisen Charles Riisin studion tuotantoa. Muita studioita, joita Bergbomin perhe käytti, oli muun muassa Atelier Apollo, jossa kulttuuripersoona K. E. Ståhlberg toimi, sekä norjalaisen Daniel Nyblinin studio.  

Herttoniemen kartanon kokoelmissa säilyneiden valokuvien joukossa löytyy muun muassa ajalle tyypillisiä kabinetti- ja käyntikorttikuvia. Nämä valokuvatyypit olivat usein pienempiä kuin tavalliset muotokuvat, eikä niitä pelkästään ripustettu seinille kodeissa – käyntikorttikuvia annettiin esim. toinen toisilleen samalla tavalla kuin käyntikortteja tänä päivänä. Museon kokoelmissa on nykyään kokonainen albumi, joka koostuu näistä pienemmistä valokuvista. 


Ragnar Bergbom kuvattuna lokakuussa 1891. Kuva kuuluu Herttoniemen kartanon museon näyttelyssä olevaan valokuva-albumiin. SOV. 

Nämä käyntikorttikuvat, tai “cartes de visite” (kuten niitä kansainvälisesti nimitettiin), olivat kaikkein suosituimpia 1800-luvun puolivälissä ja lopulta ne hävisivät myöhemmille kabinettivalokuville. Esimerkkejä näistä näkyy ylhäällä: Ne ovat käyntikorttikuvia vähän isompia ja niissä on usein kaunis, painettu logo sekä valokuvaajan tai studion nimi näkyvissä. 

Amerikkalaisen Kodak-yhtiön alettua massatuottaa kameroita valokuvauksesta tuli laajan yleisön harrastus. Tämä mahdollisti muun muassa, että meillä on nykyään suuri määrä valokuvia kokoelmissamme 1900-luvulta. Mikäli kiinnostaa vertailla miten valokuvaus on kehittynyt 1800-, 1900- ja 2000-luvuilla, Herttoniemen kartanon kokoelmissa löytyy valokuvia kaikilta aikakausilta! 


Herttoniemen kartanon päärakennus, toden. kuvattu 1920-luvulla. SOV.

Lisätietoja:
K.E. Ståhlberg (Sabira Ståhlberg 2013).
Amatörfotografklubben i Helsingfors, kotisivut.
Källan 2013:2, Svenska Litteratursällskapet i Finlandin kotisivuilla.
Atelier Nyblinin kotisivut.
“Fotografiska material”, Moderna museet.
“Daniel Nyblin”, Suomen kansallisbiografia
“Karl Emil Ståhlberg”, Suomen kansallisbiografia
Suomen valokuvataiteen museon kotisivut.
“How to spot a carte de visite”, The National Science and Media Museum.
“How to spot a cabinet card”, The National Science and Media Museum.

Käännös: EAW 2021.

Ida Karlgren