Gratis inträde med Museikortet!
Följ oss på Youtube!

Vår adress: Borgbyggarvägen 12, 00810 Helsingfors.
Tfn: 040-1526185
E-post: hertonasgard (at) gmail.com

Eller ta kontakt via formuläret nedan! Tack på förhand!

Skriv siffran 1 med bokstäver:

Blogginlägg

Världsutställningen i Paris 1889

Paris är idag en av de populäraste städerna att besöka i världen. Frankrikes huvudstad har en lång och rik historia från medeltiden till franska revolution och till den moderna tiden. I staden finns också många kända sevärdheter som t.ex. Louvren, Notre Dame de Paris, Triumfbågen, Versailles palatset och förstås Eiffeltornet. Världsutställningen 1889 är känd för att ha introducerat Eiffeltornet. Men vad har Paris 1889 och Eiffeltornet med Hertonäs gårds museum att göra? När jag gick igenom olika fotoalbum i Hertonäs upptäckte jag att Helene Bergbom (f. Gripenberg) har lämnat efter sig ett album med bilder från världsutställningen 1889 och det fanns många intressanta bilder i albumet. Läs mera nedan!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 19:02

Pariisin maailmannäyttely 1889

Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:57

Exposition Universelle 1889

Today Paris is one of the most popular tourist destinations in the world. The capital of France has a long and rich history from the medieval period to the French revolution and to the modern age. There are many famous attractions in Paris such as the Louvre, Notre Dame de Paris, Arc de Triomphe, Palace of Versailles and of course the Eiffel Tower. The Exposition Universelle (world’s fair) 1889 is known for introducing the Eiffel Tower. But what has Paris 1889 and the Eiffel Tower got to do with Herttoniemi Manor Museum? When I went through different photo albums at Herttoniemi I discovered that Helene Bergbom (born Gripenberg) has left behind an album with pictures from the world’s fair 1889 and there were many interesting pictures in the album. Read more down below!Läs mera »
Karl Heikkilä
12.01.2022 kl. 18:48

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet II

De så kallade sytningsavtalen fanns kvar ända in på 1900-talet – ett faktum som visar hur viktiga de var för många människor på landsbygden. De sista sytningshjonen, det vill säga äldre som ”tagit sytning” hos sina barn, upplevde också de första folkpensionerna på 1930-talet innan pensionssystemet och urbaniseringen förpassade sytningssystemet till historien. Också borgarna slöt sytningsavtal med sina föräldrar. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:13

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 16:08

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher II

The signings of retirement contracts (Swe. sytning) remained important up and into the 20th century – a fact that proves their importance to the denizens of the Finnish countryside. The last people living as so called sytningshjon lived to experience the birth of the national pension system in the 1930s, before national pensions and urbanisation eventually made the retirement contract system redundant as a primary form of retirement. The contracts could also be signed by burghers and their relatives. Read more below!Läs mera »
Ida Karlgren
21.12.2021 kl. 15:59

Sytning – bondens pension, den välbärgades möjlighet I

Genom tiderna har många hemman varit föremål för sytning, även Hertonäs gård. Men vad är sytning? Andra namn för fenomenet är bland annat undantag eller födoråd, samt en mängd andra regionala varianter – men oavsett vad man kallar det vet få vad ordet betyder mer. Att syta någon eller något betyder ursprungligen att ta hand om, sköta, och kom att beteckna en typ av pensionsarrangemang som existerade i Norden i flera hundra år. Läs mer nedan!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:25

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:21

Retirement Contracts – On Aging as a Farmer and a Burgher I

Through the ages many homesteads have switched hands via something called sytning/syytinki, amongst others Hertonäs manor. But what is sytning? It’s a phenomenon that has had many other names, depending on what Nordic country and region you’re from, but no matter what it is called few know it’s meaning and importance nowadays. Originally, the meaning of the word is to take care of something or someone, but it came to mean much more - as a form of retirement contract, sytning was the main form of pension for most property-owning farmers for centuries. Read more down below!Läs mera »
Ida Karlgren
13.12.2021 kl. 17:16

Antikt formspråk på Hertonäs gård

Tidigare på hösten rapporterades det tyvärr i nyheterna om flera vulkanutbrott på vulkanön La Palma på norra Kanarieöarna i Spanien. Historiskt sett har det funnits flera stora vulkanutbrott i världen. I flera av dessa fall har de haft en avgörande påverkan på historien. Ett sådant vulkanutbrott skedde år 79. Då var det vulkanen Vesuvius 10 km sydöst om staden Neapel i dagens södra Italien som hade ett utbrott. Händelsen influerade bland annat det formspråk som nu finns till påseende för besökare på Hertonäs gård. Hur syns vulkanutbrottet i de existerande utställningarna? På vilket sätt påverkar antiken fortfarande idag det som finns tillgängligt på Hertonäs gård? Det här kommer jag nu att behandla i denna bloggartikel. För mer information om Vesuvius och antikens influens på Hertonäs gård och utställningarna se texten här nedan.Läs mera »
Ralf Palmgren
29.11.2021 kl. 07:33

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

19.09.2021 kl. 08:34
Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.

Keskustelu ulosteista ja virtsasta herättää nykyajan yhteiskunnassa vahvoja tunteita. Teema on useimmiten tabu. Näin ei ole aina ollut laita. Muutos tapahtui vasta 1900-luvun alussa. Käymälä, tai nyttemmin yleisesti sanottuna huussi, sijaitsi keskellä pihaa samassa paikassa kuin nykyään museotilalla. 1800-luvun vanhassa talonpoikaisyhteiskunnassa asuttiin erittäin tiheästi. Ihmiset elivät tähän aikaan erittäin lähellä toisiaan. Käymälä oli näin ollen eräänlainen sosiaalisten yhteyksien tila, jossa samaa sukupuolta olevat läheiset ystävät läheisten perheenjäsenten, kuten äidin ja tyttären tai isän ja pojan, ohessa voitiin keskustella rauhassa. Tästä syystä on kaksi reikää Knusbackan ulkokäymälässä. Lisäksi ulkokäymälää kutsuttiin pikkukamariksi. Kutsumanimi ei liitty yksityisiin tarpeisiin. 


Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä. Kuva: EAW 2021.

Kun tarpeet on tehty pikkukamarissa oli aika pyyhkiä. Miten tämä onnistui 1800-luvulla? Knusbackan ulkokäymälän ollessa käytössä ei todennäköisesti vielä käytetty wc-paperia. Modernin wc-paperin sijaan ihmiset käyttivät usein vanhaa sanomalehtipaperia. Lisäksi halpoja, loppuun luettuja kirjoja käytettiin myös tähän tarpeeseen. Varhainen wc-paperin tuotanto kaupalliseen käyttöön keksittiin länsimaissa Joseph Gayettyn toimesta. Hän asui USA:n itäosissa 1800-luvun puolivälissä. 1930- ja 1940-luvuilla wc-paperin käyttö oli edelleen melko harvinaista Pohjoismaissa. Moni nimittäin piti sitä turhana ja kalliina ylellisyystuotteena, johon harvalla oli varaa. Kaupallisesti tuotettu wc-paperi yleistyi Pohjoismaissa vasta 1900-luvun puolivälissä. 


Ulkokäymälä (kuvan keskellä) sijaitsee pihan keskeisellä paikalla erään talousrakennuksen kupeessa. Kuva. EAW 2021.

Ulkokäymälöiden suhteen on tapahtunut suuria muutoksia mielialoissa 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. Nykyään monet pitävät ulkokäymälöitä epähygieenisinä. Suurin syy tähän mielikuvaan johtuu siitä, että pahanhajuinen uloste ja paperit jäävät huussiin. Omassa vesiklosetissa kaikki poistuu huuhtomalla. Tämä ei ollut tapana vanhassa maalaisyhteisössä. Maailmannäyttely, The Great Exhibition of the Works of Industry of All Nations, pidettiin Lontoon Hyde Parkin Crystal Palacessa vuonna 1851. Täällä esiteltiin ensimmäisiä julkisia vesiklosetteja, englanniksi water closets (wc). Ne lisäsivät hygieniaa kaupungeissa. Maaseudulla väestö vieraili ulkokäymälässä etenkin kesäisin. Elämä yksityistyi 1900-luvulla. Nykyään ulkokäymälä lähinnä kuuluvat aikakauteen, joka on kokonaan huuhtoutunut modernista maailmastamme pois. Nykyään voi omistaa ulkokäymälän poikkeuksellisesti mökillä.


Käymälä on jossain vaiheessa restauroitu, joten täällä on nyt vain yksi istumapaikka. LIsäksi ovea on muutettu. Kuva: EAW 2021.

Kirjallisuus:
Backman, Sigbritt, Hertonäs gård - från säterier till museum, SOV, Helsingfors 2016. 
Bäck, Kalle, Det svenska dasset – Inte bara en skitsak!, Borensberg 1994.

Käännös: EAW 2021.

Ralf Palmgren