Tähän blogiin kirjoittaa museon intendentti ja muut työntekijät vuodesta 2020 alkaen. Tervetuloa lukemaan blogiamme, oppimaan lisää museon ja Herttoniemen hsitoriasta sekä seuraamaan työtämme museossa!
Vuosi 2021 on alkanut jatkuvilla virusrajoituksilla, mutta museoalalla halutaan silti katsoa positiivisesti tulevaan. Museot ovat oppineet digitaalisemmiksi, mutta toivotaan, että voidaan toteuttaa tapahtumia ja ohjelmaa myös paikan päällä. Museo on olemassa kokoelmiensa kautta - mutta lisäksi siten, että museoissa vastataan paikallisyhteisön esittämiin kysymyksiin. Lue lisää Herttoniemen kartanon museon suunnitelmista vuodelle 2021 ohessa! Lue lisää »
Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eräs mielenkiintoisimmista henkilöistä Herttoniemen kartanolla on varmasti Helene Gustava Bergbom, o.s. Gripenberg (1851-1932). Hän oli Herttoniemen kartanon viimeinen valtiatar, korkeasti koulutettu, musikaalinen, kosmopoliittinen nainen joka puhui neljää kieltä sujuvasti. Hän meni myöhemmin naimisiin John Bergbomin kanssa ja hänestä tuli Herttoniemen kartanon rouva. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eräs Herttoniemen kartanon pitkäaikaisia kartanonrouvia oli Helene Gripenberg (1851-1932). Hän syntyi Oulussa ja kouluttautui Pietarin Smolna-opistossa pianon opettajaksi ennen kun hän asettui Herttoniemeen. Helene eli pitkän elämän 81-vuotiaaksi, mutta juuri ennen sisällissotaa hän joutui kokemaan aviomiehensä murhan. Hän antoi Herttoniemen kartanon testamenttilahjoituksena seuraavalle omistajalle, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. -yhdistykselle. Lue lisää alla!Lue lisää »
Viime viikonloppuna juhlimme Pyhäinpäivää museolla. 1.11. oli myös kauden viimeinen päivä, jolloin olimme auki yleisölle tänä vuonna. Korostaaksemme tätä järjestimme pientä ohjelmaa Knusbackassa ja puistossa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanon museo päätti keväällä tilata oman, uniikin teesekoituksen. Vantaa-Seura oli vastikään tehnyt vastaavaa ja ehdotti tätä myös meille. Tuloksesta tuli – vallan mainio! Teetä on myynnissä museossa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Herttoniemen kartanon valtiattaren, Beata Sofia Wrangelin, talouskirjat 1820-luvulta ovat säilyneet. Niiden perusteella voimme arvata mitä herrasväki söi ja kulutti. Mahdollisesti Beata Sofia tunsi myös Cajsa Wargin reseptejä, joista oli tullut erittäin suosittuja hänen keittokirjansa julkaisemisen myötä 1700-luvulla. Ehkä Herttoniemessäkin syötiin vaikkapa porkkanakakkua. Lue lisää alla!Lue lisää »
Sunnuntaina Herttoniemen kartanon museo järjesti ohjelmaa Knusbackan museotilalla sadonkorjuu-teemalla. Kaikkea hauskaa oli luvassa ja sääolosuhteet olivat tällä kertaa suotuisat. Lue lisää alla!Lue lisää »
Tänä vuonna ei järjestetty Taiteiden yötä Helsingissä covid-19 tilanteen takia. Museolla päätimme kuitenkin kehottaa yleisöä tutustumaan museoalueeseen omin neuvoin järjestämällä ”Eläinten yön”, tai oikeastaan illan, ja julkistamalla ensimmäistä eMuseo-polkuamme. Lue lisää alla! Lue lisää »
Herttoniemen kartanon 1800-luvulla uusklassiseen tyyliin toteutetut rakennukset ovat kahden tunnetun arkkitehdin käsialaa: Pehr Granstedtin ja Carl Ludvig Engelin. Ketkä olivat nämä miehet, ja mitä muita tunnettuja rakennuksia he ovat suunnitelleet? Lue lisää alla! Lue lisää »
Uusklassismi oli tyyli, joka ammensi antiikista ja käytti historiaa. Tyyli oli vastareaktio rokokootyylille ja saavutti huippunsa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Herttoniemen kartanolla tyyli heijastuu sekä arkkitehtuurissa että esinekulttuurissa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eräs Helsingin kaikkien aikojen tunnetuimmista kauppiasta on todennäköisesti Johan Sederholm (1722–1805). Hän osti Herttoniemen kartanon upseeri Bengt von Spångenilta vuonna 1777. Jo aiemmin Sederholm oli ollut osakkaana von Spångenin perustamassa Herttoniemen fajanssitehtaassa vuonna 1762. Sederholm kuului porvaristoon, mutta hänelle annettiin erikoislupa omistaa aatelistiloja. Hän omisti myös muita kartanoita Helsingin seudulla. Lue lisää alla! Lue lisää »
Museo ei ole pelkästään rakennus pullollaan vanhaa tavaraa – museo on myös henkilökuntansa, joka tuottaa museopedagogiikkaa sekä kohtaa yleisön. Tässä blogikirjoituksessa kerromme lyhyesti itsestämme. Lue lisää alla! Lue lisää »
Hyvä museovieras, Herttoniemen kartanon museo on avannut sunnuntaina 7.6. ja pidetään auki sunnuntaisin 1.11.2020 asti. Covid-19 rajoittaa kuitenkin museomme käytäntöjä ja työskentelemme aktiivisesti turvallisen museokäynnin puolesta. Joitakin muutoksia ja rajoituksia on hyvä tietää. Lue lisää alla!Lue lisää »
Mitä vanhoja puurakennuksia piileksii Herttoniemen kartanon talousrakennusten pohjoispuolella aidan takana? Kyseessä on Knusbackan museomaatila, joka alun perin sijaitsi Sipoon Boxissa mutta siirrettiin Herttoniemen kartanolle 1920-luvulta alkaen. Samoihin aikoihin kansatieteilijä Arne Appelgren alkoi kerätä talonpoikaisesineistöä, joita voitiin esitellä museossa. Nykyään osa Knusbackan esineistöstä on peräisin Itä-Uudeltamaalta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Tänään on kansainvälinen museopäivä! Juhliaksemme kerromme hieman tarkemmin Herttoniemen kartanon päärakennuksen historiasta. Nykyään Herttoniemen kartanon uusklassinen päärakennus on eräs Herttoniemen alueen näkyvimmistä maamerkeistä. Tosin ei yleensä tiedetä, että nykyinen rakennus alun perin toimi fajanssitehtaana 1700-luvulla. Lue lisää alla! Lue lisää »
Elämme poikkeuksellisia aikoja ja tämä asettaa suurempia vaatimuksia tehdä muutoksia ja uusiutua. Herttoniemen kartanon museokin panostaa yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin tänä vuonna. Askel oikeaan suuntaan oli jo alkuvuodesta perustaa tämä blogi. Lisäksi tulemme lisäämään näkyvyyttämme verkossa monin eri tavoin tänä vuonna. Lue lisää alla! Lue lisää »
1790-luvulla ja uudestaan vuodesta 1813 alkaen Herttoniemen kartanon omisti amiraali Carl Olof Cronstedt (1756–1820). Tänään on kulunut tasan 200 vuotta hänen kuolemastaan 7. huhtikuuta 1820 Herttoniemessä. Historiikissamme Sigbritt Backman kertoo hänen viime hetkistään ja hänen hautakappelistaan, joka sijaitsee Vantaan Pyhän Laurin kirkon vieressä. Lue lisää alla! Lue lisää »
Herttoniemen kartanon museoalue on saanut olla monen elokuvan näyttämönä 1900-luvulla. Kartano oli kätevän lähellä pääkaupunkia ja studioita sekä pystyi edustamaan sekä maalaismaisemaa että kartanolaitosta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Olemme viime vuoden aikana kehittäneet erityisopastuksen museolla, joka käsittelee naishistoriaa. Opastus on kehitetty pienryhmässä, joka on koostunut kolmesta oppaasta, pääoppaasta sekä intendentistä. Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi nostamme näin ollen esille erään naisten Herttonimen kartanon museon historiasta. Tällä kertaa vuorossa on eräs kartanon pitkäaikaisista omistajista: Hedvig Charlotta Cronstedt, tai ”Hedda”. Hän syntyi vuonna 1795 ja varttui Tuholmassa ja todennäköisesti myös Viaporissa (Suomenlinnassa), jossa hänen isänsä Carl Olof Cronstedt toimi komentajana 1800-luvun alussa. Lue lisää alla!Lue lisää »