Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

Imagon nostattajasta Herttoniemen vihreäksi keitaaksi - lastuja kartanon puistohistoriasta

21.01.2020 kl. 16:05
Herttoniemen kartanon barokkipuutarha sekä englantilainen puisto ovat eräänlainen maamerkki yhä kasvavassa kaupunkimaisemassa. Puistot ovat auki kaikille kaupunkilaisille ja ovatkin suosittu ulkoilukohde. Nykyään puistot ovat osa Herttoniemen kartanon museota ja niitä hoitaa Helsingin kaupungin puutarhaosasto. Puutarhan ja puiston historia ulottuu 1700-luvulle. Lue lisää alla.

Herttoniemen kartanolla on pitkä historia, joka ulottuu uuden ajan taitteeseen saakka. 1700-luvulla omistajien joukossa oli muun muassa Suomenlinnan rakentaja Augustin Ehrensvärd. Vanha puinen päärakennus sijaitsi tähän aikaan lähellä Laajasalon ja Herttoniemen välistä salmea. Suomenlinnan upseeri Bengt von Spången osti kartanon Fredrik Ehrensvärdiltä vuonna 1761. Hän perusti kartanolle fajanssitehtaan samoihin aikoihin. Mahdollisesti von Spången loi vanhan päärakennuksen viereen muodikkaan niin sanotun englantilaisen puiston seuraten niemen lounais-koillissuuntaa. On myös mahdollista, että puiston tilasi kartanon myöhempi omistaja, komentaja Carl Olof Cronstedt.


Barokkipuutarha. Kuva: EAW 2019.

Englantilaisen puiston ideana oli luonnonmukaisuus ja epäsymmetria. Puistotyyli oli 1700-luvulla muodissa. Muotopuutarha on ilmeisesti myöhäisempi ja istutettu 1810-luvulla Carl Olof Cronstedtin aikaan. Puutarha oli siinä vaiheessa jo vanhanaikainen, koska symmetrisen barokkipuutarhan huipennus oli 1600-luvulla. Puutarhassa viljeltiin sekä koriste- että hyötykasveja. Puistot olivat merkittävä osa kartanon rakennusten imagoa ja kasvoja, ja niihin sijoitettiin sekä aikaa että varoja. Pääkäytävä luotiin pohjois-eteläsuuntaiseksi akseliksi: Sen toisessa päässä sijaitsee päärakennus ja toisessa Carl Ludvig Engelin suunnittelema neliskulmainen kivestä rakennettu uusklassinen huvimaja.

Kartanon englantilaiseen puistoon suunniteltiin ihanteiden mukaiset epäsymmetriset polut vaahteroiden, koivujen ja kuusien muodostamien rykelmien väliin. Lammet kaivettiin vesielementin tuoman kauneuden ja mystiikan takia. Kahdeksankulmainen huvimaja heijastuu edelleen näyttävästi peililampeen ja luo romanttisen tunnelman. Huvimaja on todennäköisesti C. L. Engelin suunnittelema.


Huvimaja heijastuu romanttisesti lampeen. Kuva: EAW 2019.

1700-luvun lopulla ja jälleen 1810-luvulla kartanon omisti Carl Olof Cronstedt, jonka aikana fajanssitehtaan yksikerroksinen kivitalo, ”Brännhuset” muutettiin kartanon uudeksi päärakennukseksi. Suunnitelma toteutettiin vuonna 1815 arkkitehti Pehr Granstedtin piirrosten mukaan.

Yleensä puutarhoissa oli erillinen osa koristekasveille ja hyötykasveille. Puistossa oli näin ollen myös runsaasti marjapensaita ja hedelmäpuita. Hedelmäpuutarhasta on tänä päivänä jäljellä enää yksi päärynäpuu.

1800-luvulla Herttoniemen kartanon osti porvari Karl Bergbom, jonka poika John ja hänen vaimonsa Helene olivat kartanon omistajia vuoteen 1919 asti. Heidän muistiinpanoissaan esiintyy myös pikantteja yksityiskohtia puiston hoitoon liittyen.

Vuonna 1946 Herttoniemestä tuli osa Helsingin kaupunkia. Tässä vaiheessa kartano oli jo Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f.:n johtama museo. Yhdistys ehdotti kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinille, että kaupunki voisi ottaa puiston hoitaakseen. Näin ollen puistosta on sittemmin erillisellä sopimuksella 1950-luvulta alkaen perusteellisesti huolehtinut Helsingin kaupungin puutarhaosasto. Muotopuutarha ja englantilainen puisto muodostavat edelleen Suomen komeimpia ja parhaiten säilyneitä puistokokonaisuuksia, jotka tuovat henkäyksen menneiltä vuosisadoilta ja muistoja vanhoista ihanteista.


#tarinalyhty n yleisöteos voidaan nähdä parhaiten pimeässä. Kuva: EAW 2019.

Tänä vuonna museomme alkaa tarjota tilattavissa olevia erikoiskierroksia, joissa fokus on kartanon puistojen historiassa. Tällä hetkellä puistossa on esillä #tarinlyhty n yleisöteoksen metallisia veistoksia joihin liittyy myös interaktiivinen, historiallis-fiktiivinen peli. Lataa peli alla olevasta QR-koodista. Lisätietoja erikoiskierroksista seuraa myöhemmin keväällä!

Eva Ahl-Waris