Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

Herttoniemi elokuvissa

27.03.2020 kl. 13:03
Herttoniemen kartanon museoalue on saanut olla monen elokuvan näyttämönä 1900-luvulla. Kartano oli kätevän lähellä pääkaupunkia ja studioita sekä pystyi edustamaan sekä maalaismaisemaa että kartanolaitosta. Lue lisää alla!

Ensimmäinen täällä kuvattu elokuva oli Ollin oppivuodet (Teuvo Puro, 1920). Seuraava elokuva tehtiin vuonna 1923, jolloin kartano oli ”Rautakylä”: Rautakylän vanha paroni (Carl Fager, 1923). Suomi-Filmi kuvasi monta elokuvaa Herttoniemen kartanolla joista viimeinen oli Kajastus (Carl von Haartman, 1930).


Rautakylän vanha paroni -elokuvan kuvaustiimi puistossa vuonna 1923. SOV.

SF, Suomi-Filmin kilpailija, teki kartanosta 1930-luvulla elokuviensa suosituimman näyttämön. Tiedetään, että ainakin 14 elokuvaa on kuvattu täällä vuoteen 1962 saakka. Yhteistyö Svenska Oldingens Vänner-yhdistyksen kanssa jatkui kaiken kaikkiaan 25 vuotta. Tällöin täällä toimi Topeliusmuseo intendentti Paul Nybergin johdolla.

Kaikista tunnetuimmat SF-elokuvat on kuvattu kartanon puistossa, päärakennuksen ulkopuolella tai tallin, vaunuvajan ja Knusbackan välisellä alueella. Knusbacka sai toimi sekä torppana tai maalaistalona. Eräs tunnetuimmista elokuvista, joissa Herttoniemen kartano on mukana, on Kulkurin valssi (Toivo Särkkä, 1941), jonka pääosissa on Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Mutta varmasti kaikista tunnetuin elokuva, jossa Herttoniemi toimii näyttämönä, on Katariina ja Munkkiniemn kreivi (Ossi Elstelä, 1943) , jonka pääosissa on Regina Linnanheimo ja Leif Wager. Wagerin roolihenkilön, kreivi Maunun, laulu englantilaisen puiston lammen luona on legendaarinen (Romanssi/Reino Hirviseppä ja Nils-Eric Fougstedt). Mutta myös elokuvassa Eteenpäin – elämään (Särkkä & Norta, 1939), ollaan kartanolla ja Tauno Palo nähdään kartanonherran, Robert Harmaalahden, osassa. Knusbacka, joka on alun perin sipoolainen maatila, sai elokuvassa Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (Wilho Ilmari, 1950) esittää yksinkertaista, savolaista maalaistaloa.


Regina Linnanheimo ja Leif Wager puiston rakastavaisina elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). SF/SOV.

Kesällä 2019 haastattelin erästä rouvaa, joka oli asunut kartanon alueella lapsena 1940-luvulla. Hän muisti miten näyttelijät saivat pitää taukoja Maijan mökissä ja vaihtaa roolivaatteittaan. Näyttelijät ja ohjaaja ja muu filmitiimi oleskelivat kuitenkin lähinnä omillaan kuvauksien aikana ja tauoilla. Rouva totesi, että he eivät seurustelleet asukkaiden kanssa vaan pysyttelivät omassa porukassaan. Joka tapauksessa elokuvien kuvaukset kuuluvat museon historiaan. Viimeinen täällä kuvattu tunnetumpi elokuva on Raja 1918 (Lauri Törhönen, 2007), jossa oli kohtauksia jotka ovat kuvattu päärakennuksen sisätiloissa.

Herttoniemen kartano esiintyy lisäksi monessa dokumenttimateriaalissa kuten dokumentissa Herttoniemi (Paavo Salo, 1957). Mikäli on kiinnostusta katsoa mitä muutakin löytyy, voi etsiä KAVI:n sivuilta ja Elonetista tai käydä Ylen Elävässä arkistossa.

Tällä hetkellä ei ole mahdollista kuvata kartanon sisätiloissa – täällä sijaitsee perusnäyttelymme ja lisäksi joistakin huoneista uupuu sähköä. Mikäli haluatte kuvata puistossa, olkaa ystävällisesti yhteydessä meihin! Tänä vuonna kehitämme museolla erikoisopastuksen, jonka teemana on alue elokuvissa. Palaamme asiaan myöhemmin tänä vuonna! Sillä aikaa Herttoniemestä elokuvissa voi lukea teoksessa Laine et al (2019) Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus OY:n tarina (SKS: Helsinki) tai omassa historiikissamme Backman (2016) Herttoniemen kartano. Säteritiloista museoksi (SOV: Helsinki). PS: Mikäli haluatte tilata historiikkimme, sen hinta on 20 euroa + postimaksut – ota yhteyttä!
Eva Ahl-Waris