Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

Uusklassismi heijastuu Herttoniemen kartanossa

26.07.2020 kl. 11:07
Uusklassismi oli tyyli, joka ammensi antiikista ja käytti historiaa. Tyyli oli vastareaktio rokokootyylille ja saavutti huippunsa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Herttoniemen kartanolla tyyli heijastuu sekä arkkitehtuurissa että esinekulttuurissa. Lue lisää alla!

Ruotsissa uusklassismi kulkee myös nimellä kustavilainen tyyli (hallitsija Kustaa II:n mukaan), ja myöhempi versio kutsutaan karljohantyyliksi (Kaarle XIV:n mukaan). Arkkitehtuuria hallitsee käsitys järjestyksestä (esimerkiksi pilareissa) ja klassisissa elementeissä kuten friiseissä ja koristeissa, joiden teema usein heijastaa kreikkalaista mytologiaa. Vaaleat värit viittaavat antiikin jäänteisiin ja rakennusmateriaaleihin kuten Pompeijin ja Parthenonin marmoriin.


Herttoniemen kartanon päärakennus (Pehr Granstedt, 1815) on tyyliltään uusklassinen. Kuva: SOV.

Tyyliä kutsutaan myös empiiriksi ja Aleksanteri I rakennutti uusia hallintorakennuksia Pietariin uusklassisten ihanteiden mukaisesti. Helsingissä, joka rakennettiin tuhkasta 1808–09 sodan jälkeen, tyyli edusti keisarillista Venäjää. Helsingin uudelleenrakentamiskomitea kutsui Pietarista arkkitehti Carl Ludvig Engelin. Engel oli kotoiin Saksasta mutta toimi Pietarissa. Hän loi uusklassisen muodon uudelle Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungille. Engel on muotoillut Herttoniemen puistossa olevat kaksi huvimajaa 1810-luvulla: toinen on muodoltaan neliskulmainen ja toinen kahdeksankulmainen. Neliskulmainen huvimaja sijaitsee ranskalaisen puiston pääakselin päässä, päärakennusta vastapäätä.  Kahdeksankulmainen huvimaja sijaitsee romanttisesti englantilaisessa puistossa, jossa se heijastuu puiston lampeen. Arkkitehti Pehr Granstedt, joka piirsi Herttoniemen kartanon uuden päärakennuksen vuonna 1815, seurasi myös uutta tyyliä ja loi muita samantyylisiä rakennuksia Suomeen ja Helsinkiin. Rakennukset heijastivat uusklassisia ihanteita vaaleine pintoineen ja pilareineen.


Herttoniemen kartanon puiston neliskulmainen huvimaja jäljittelee antiikin temppeliä. Kuva: SOV.

Herttoniemen kartanon sisustus on lisäksi rekonstruoitu. Alakerran punaisen salin seinät heijastavat pomepijalaista tyyliä – punainen väri viittaa Pompeijissa tehtyihin löytöihin. Kaupunkia, joka tuhoutui Vesuviuksen purkauksessa v. 79 e.Kr., alettiin kaivaa arkeologisesti 1700-luvulla ja toiminta herätti valtavaa kiinnostusta ympäri Eurooppaa. Antiikin ihanteet alettiin heijastaa taiteessa, arkkitehtuurissa ja politiikassa. Punaisen salin upean takan alaosa on porfyyriä, joka oli suosittu mutta kallis materiaali tähän aikaan. Näin ollen yläosa on kipsiä, joka jäljittelee kiveä. Huoneen pilarit ovat joonilaisia, mutta puulle maalattua marmori-imitaatiota.


Carl Olof Cronstedtin sänky heijastaa käsityksiä antiikin ihanteista. Kuva: EAW 2020.

Herttoniemen kartanossa on lukuisia Carl Olof Cronstedtille kuuluneita huonekaluja ja esineitä. Hän palveli upseerina Kustaa III:n ajan Ruotsissa ennen paluutaan Suomeen. Rokokoon pyöreät muodot ja pastellivärit korvattiin valkoisella, kullalla ja kulmikkailla muodoilla, joka näkyy esim. Cronstedtin sängyn muotoilussa, kirjastotuoleissa, eri lipastoissa ja pöydissä. Osa esineistä on hankittu Cronstedtin kotiin Tukholmassa, osa Herttoniemen kartanoon.

Lisäksi tyyli oli poliittinen ja viitattiin Kreikan ja Rooman demokraattisiin perinteisiin etenkin Ranskassa ja Amerikassa 1700-luvun lopulla. Poliittisuus heijastuu myös Suomessa – Suomen hallitus Venäjän aikaan oli nimeltään Senaatti (viite Roomaan) ja rakennusta kutsuttiin myös Senaatinlinnaksi. Tyylin suosio jatkui 1800-luvun aikana eri muodoin ja haluttiin sisustaa säätyläiskodit eri elementein kuten kreikkalaisten ja roomalaisten teosten kopioilla, sekä eri taide-esineillä, jotka heijastivat antiikin mytologiaa, ja niin edelleen.


Herttoniemen kartanon alakerran sali on sisustettu 1800-luvun lopun tyylisesti, mutta pompeijinpunaiset seinät heijastavat jo 1700-luvun lopulla muodissa ollutta tyyliä. Kuva: EAW 2020.

Uusklassisesta tyylistä voisi kertoa paljon muutakin. Mitä muita elementtejä museossa viittaa kustavilaiseen aikaan 1700-luvun lopulla tai Venäjän aikaan 1800-luvun alussa? Tervetuloa tutustumaan rakennuksiimme ja kokoelmiimme! Museo on auki tänään, sunnuntaina, klo 12–14 (pääsy 7 / 3 euroa). Tai ota yhteyttä ja varaa erillinen opastus!

Lue lisää uusklassismista Cronstedtin kodeissa, ja esineistä:
Bäcksbacka, Christina 1995: Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem. SMYA 102. Finska fornminnesföreningen: Helsingfors.

Eva Ahl-Waris