Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

08.03.2021 kl. 12:01
Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla!

Varhaiskeskiajasta vuoteen 1809 Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. 1200-luvulla uusia asukkaita todennäköisesti muutti suomalaiselle rannikolle Ruotsista. Valtakunnan itäinen puoli liitettiin yhä enemmän valtakuntaan. 1400-luvun lopulla Herttoniemessäkin mainitaan olleen rälssitiloja. Nimitys rälssi tulee ruotsinkielen sanasta frälse, joka tulee sanasta fri, eli vapaa tai vapautettu verosta. 


Myöhäiskeskiaikainen naisihanne. Jan Van Eyck: Arnolfinien muotokuva (yksityiskohta), 1400-l. Wikimedia commons.

Tältä ajalta ei ole säilynyt montakaan Herttoniemestä kertovaa lähdettä. Käytännössä keskiajan ihmiset elivät Herttoniemen kylissä ja tiloilla rikkaina talonpoikina. Pääosin viljeltiin maata, hoidettiin karjaa ja kalastettiin. Herttoniemen vanhin kylätontti on todennäköisesti sijainnut nykyisen Asentajanpuiston eteläpuolella. Tontit olivat mahdollisesti varustettu puisin asuin- ja talousrakennuksin. Alue sijaitsi lähellä Suurta rantatietä, joka kulki Turun ja Viipurin välillä, sekä strategisella paikalla josta käsin pystyi valvomaan meriväyliä ja lahteja. 


Herttoniemen Asentajanpuisto. Kuva: Arto Alanenpää - Oma teos, Wikimedia commons.

Tilan rouvan rooli isossa talossa oli etenkin päättää kodin askareista, huolehtia karjanhoidosta sekä huolehtia siitä, että koko talon väki ruokittiin. Talon väkeen kuului perhe, mahdolliset sukulaiset sekä koko palvelusväki. 1400-luvun puolivälissä eräs Margareta mainitaan olleen kotoisin Herttoniemestä. Hän oli mahdollisesti syntynyt noin vuonna 1424. “Margareta i Härtonäs” meni naimisiin gifte sipoolaisen Gästerbyn Lassen kanssa ja he saivat kolme lasta: Peder Larsson, Erik Larsson ja Margareta Larsdotter. Tähän aikaan ei käytetty sukunimiä laajemmin, vaan pelkästään isännimiä. “Margareta i Härtonäs”:in tytär Margareta Larsdotter meni myöhemmin naimisiin Sarvilahden Lars Mattssonin kanssa. 1400-luvun lopussa Lars sai rälssioikeudet tiluksilleen Sarvilahdessa ja näin ollen Herttoniemen Margareta on nykyisen Creutz-suvun "esiäidinäiti". Creutzit omistivat Sarvilahden kartanon 1700-luvulle asti. Nykyisin suku omistaa edelleen naapurissa olevan Malmgårdin (nykyisessä Pernajassa). Margareta (Margarete, Greta, Margit, Mariette) oli yleinen nimi keskiajan Helsingassa ja Pyhä Margareta Antiokialainen (neitsyt, marttyyri, k. 304) oli tähän aikaan suosittu pyhimys koko Itämeren alueella. 


P. Margareta Antiokialainen, Wikimedia commons.

Joskus “Margareta i Härtonäs” nähdään kuuluneen Jägerhorn-sukuun. Jägerhornit asuivat Herttoniemessä (mahdollisesti) myöhäiskeskiajasta 1600-luvun loppuun, jonka takia voi olla helppoa sekoittaa eri samasta paikasta tai kylästä kotoisin olleita ihmisiä. On kuitenkin todennäköistä, “Margareta i Härtonäs”, ei ollut sukua Jägerhorneille. Hänen vanhemmat ovat tuntemattomia.  On kuitenkin mahdollista, että Margareta kuului eliittiin, koska Herttoniemessä mainitaan olleen rälssimaata jo keskiajalla. 

Herttoniemi mainitaan lähteissä ensi kertaa vuonna 1405 (pari vuosikymmentä ennen Margaretan mahdollista syntymäaikaa): eräs nimismies Porvoon voutikunnan käräjillä kutsuttiin nimellä “Laurens Hertoghe”, mahdollisesti asuinpaikkansa mukaan. Sana herttua on tosin yleinen lisänimi tähän aikaan, eikä sillä tarkoiteta edes “herttuata” - mutta on mahdollista, että on kyse varakkaasta henkilöstä, “arjen herttuasta”. Tosin, nimi voi olla jäännös kaksi vuosisataa aiemmin tapahtuneesta kolonisaatiosta, jolloin kuninkaalliset kuten herttuat mahdollisesti johtivat toimintaa. 

Vuosina 1555-56 Hertugenäs mainitaan kuitenkin selkeästi rälssimaana, jonka omistajina ovat eräs Matz Mortenson, herra Karl (pitäjän kirkkoherra, joka todennäköisesti oli saanut osansa isänperintönä) sekä leskirouva Walborg. Mitä muuta he mahtoivat kokea kuningas Kustaa Vaasan aikana? - Siitä kirjoitamme lisää myöhemmin.

Lähteet:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors. 
Margareta, i Härtonäs, Geni public profile, (senast sedd 7.3.2020). 
Salminen, Tapio 2015: Medeltiden i Vanda och Helsinga socken. Red. Eva Ahl-Waris, Andreas Koivisto & Tapio Salminen. Vanda stad: Vanda.


 
Eva Ahl-Waris