Hertonäs gårds museums BLOGG

Herttoniemen kartanon museon BLOGI

Herttoniemi Manor Museum's BLOG

av / tekijä / by
Eva Ahl-Waris
(intendent, intendentti, Curator)

Foto/kuva/photo: AS 2019.

“Kesä ja pelit” -näyttelyn rakentaminen vuonna 2021

30.05.2021 kl. 08:21
21. tammikuuta 2021 alkoi Helsingin yliopiston järjestämä Museoprojekti-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita työelämään ja kulttuurityöhön antamalla opiskelijoiden itse tuottaa historiallista teemaa kantava näyttely Herttoniemen kartanon museoon. Kurssin opettajina toimivat yliopistolehtori Derek Fewster ja Herttoniemen kartanon museon intendentti Eva Ahl-Waris. Kurssiin osallistui kahdeksan opiskelijaa historian kandidaattiohjelmasta sekä yksi opiskelija kulttuurin ja kommunikaation maisteriohjelmasta. Seuraavan neljän kuukauden ajan opiskelijat tuottivat 1800-luvun lapsuutta esittelevän näyttelyn “Kesä ja pelit”. Näyttely koostuu fyysisistä leluista ja bookcreator.com -alustalla toteutetusta digitaalisesta näyttelystä . Kesä ja pelit -näyttelyn fyysinen osa on auki yleisölle joka sunnuntai klo 12–14 syyskuun loppuun asti. Lue lisää alla!

Covid19 -pandemian takia kurssi toteutettiin lähinnä etäluentoina. Luennot pidettiin Zoomissa kerran viikossa ja niissä käsiteltiin muun muassa kulttuurisia, historiallisia ja käytännön asioita, kuten Suomen museokenttää, kulttuuriperintöä ja tulevan tuotantoprojektin aikana meitä mahdollisesti odottavia haasteita. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö, Minna Sarantola-Weiss, vieraili myös yhdellä luennolla ja antoi meille jännittävän katsauksen kaupunginmuseon toiminnasta. Fyysisen näyttelyn suunnittelu ja rakentaminen pääosin etänä oli raskasta ja välillä epäkäytännöllistä, mutta meillä oli mahdollisuus vierailla museoalueella ja saimme Evalta opastetun kierroksen päärakennuksen ja kartanon historiaan liittyen. 

Näyttelyn teemaksi valittiin lapsuus, kun huomasimme että museon luettelon kokoelmissa oli runsaasti hienoja vanhoja leluja. Lisäksi perehdyimme Sigbritt Backmanin julkaisuihin, Hertonäs Gård – Från säterier till museum (Herttoniemen kartanon – Säteritiloista museoksi) (2016) ja Tidsresa med Svenska Odlingens vänner i Helsinge (2013), joissa muun muassa kerrottiin lapsuudesta Herttoniemen kartanolla. Oli mukavaa, että pystyimme niiden avulla kertomaan kartanon historiaa, joka kosketti kaikkia, jotka olivat asuneet ja työskennelleet kartanolla. 

Jaoimme ryhmämme pienimpiin vastuuryhmiin. Eräät vastasivat rahoituksesta, toiset markkinoinnista, jotkut tekivät tutkimusta, toiset taas kirjoittivat tekstejä. Työtä riitti graafisesta suunnittelusta sisällöntuotantoon ja esineiden alkuperän tutkimuksiin. Välillä työ eteni hitaasti, välillä taas nopeasti. Työssä oli paljon käytännön asioita huomioitavana mutta jouduimme myös pohtimaan moraalisia puolia. Pohdimme muun muassa sitä, että miten esitellään houkuttelevalla tavalla totuudenmukaista ja monipohjaista historiaa, ilman että se vääristyy. Voiko menneisyyttä vääristää miten vain jos kyseessä on kaupallinen tai viihteellinen tarkoitus? Tästä syystä panostimmekin paljon näyttelyn esineiden taustatutkimukseen ja löysimme tietoa muun muassa Kansallisarkistosta, finna.fi -verkkosivustolta sekä muista erinäisistä käytössämme olleista luetteloista. 

Näyttely rakennettiin museon rappusiin ja toisen kerroksen porrastasanteelle ikkunan eteen. Tre Smeder -säätiö myönsi meille rahoituksen, joka mahdollisti näyttelyn toteutumisen ja saimme Svenska litteratursällskapet i Finland:lta ystävällisesti lainaksi vitriinin jonne asetimme 12 näyttelyesinettä. Lisäksi asetimme kaksi esinettä, muun muassa “legendaarinen” laiva Toivo, vitriinin takana olevalle ikkunalaudalle. Museon aiemmista esineistä 1. Kerroksen sakkilauta ja -nappulat kytkettiin osaksi näyttelyä. Rappusiin suunnittelimme julisteita, jotka esittelivät 1800-luvun lapsuutta. Lisätäksemme näyttelyn saavutettavuutta teimme siitä myös digitaalisen version, jossa voi vierailla bookcreator.com -alustalla (linkki tekstin lopussa). Digitaalisen näyttelyn yhteyteen loimme myös erillisen aarrejahdin museon pihalle ja puistoon, johon kaikenikäiset museovieraat voivat osallistua.

Sisällön suhteen kurssi oli kuten kaikki kulttuurihankkeet yleensä tuppaavat olemaan: uutta oppii (ja on opittava) paljon, välillä panikoidaan isosti pienten yksityiskohtien suhteen, välillä kirotaan ja luvataan ettei ikinä enään koskaan aiota tehdä mitään vastaavaa uudestaan, mutta sen kaiken ollessa ohitse muistelee kaikkea sitä lämmöllä ja on jo valmis ryhtymään samaan työhön uudestaan. 

Ryhmämme kiittää Derek Fewsteriä, Eva Ahl-Warista, Svenska Litteratursällskapet i Finland:ia, Tre Smeder -säätiötä, Malmgårdia, Svenska YLE:ä ja Minna Sarantola-Weissia tästä hauskasta kokemuksesta ja kiinnostavasta kurssista! Toivottavasti näyttelyämme ihailee monet silmäparit tulevien kuukausien aikana ja toivottavasti voimme taas pian kokea jotain vastaavaa! 

Työryhmä koostui Helsingin yliopiston opiskelijoista: Eira Aalto, Wilhelm Breitenstein, Emil Eklund, Karl Heikkilä, Ida Karlgren, Tanja Rintala, Emelie Schauman, Sten Selin ja Kajsa Väyrynen.

Virtuaaliseen näyttelyyn pääsee seuraamalla linkkiä – näyttelyyn.


Näyttelyesineet asetellaan vitriiniin. Kuva: Eira Aalto. 


Näyttelytekstit asetellaan paikalle. Kuva: Eira Aalto.


Esineitä vitriinissä. Kuva: Wilhelm Breitenstein.


Aarrejahdissa. Kuva: Wilhelm Breitenstein.


Eva Ahl-Wariksen kanssa Knusbackassa. Kuva: Wilhelm Breitenstein.


 
Wilhelm Breitenstein