Abraham Wetterin isä, Petter Wetter (1659-1741), hankki muun muassa Herttoniemen kartanon tilukset itselleen 1600-luvun lopulla. Abraham oli muuttanut yhdessä siskonsa ja isänsä, joka oli tuore leskimies, kanssa Helsinkiin isän saadessä tullivirkailijan viran kaupungissa. Abraham ja hänen siskonsa, Brita, varttuivat todennäköisesti alueella, jonka heidän isänsä hankki kaupungin ulkopuolelta Helsingin pitäjästä - nykyisellä Herttoniemen kartanolla. Lopulta Abraham sai ottaa tilan haltuunsa isältään syytinkiä vastaan.
Abraham Wetter löytyy armeijan rullista kirjurina jo vuonna 1710. Venäläiset joukout valtasivat Suomen Isonvihan (1700-21) aikana ja perhe pakeni Petter-isän johdolla Tukholmaan syyskuussa 1712. Matkalla Tukholmaan laivalla syntyi riitaa koska Lyypekkiläinen laivuri halusi Wetterien laivan luotsin omalle laivalleen. Nuori Abraham vastusti tätä ja ampui itsepuolustuksena erästä pursimiestä jalkaan. Mies menehtyi myöhemmin ja tapauksesta tuli pitkä oikeusprosessi. Abraham palasi kuitenkin Suomeen samana syksynä ja osallistui Helsingin puolustukseen ja muihin taisteluihin. Tukholmassa Abrahamia syytettiin pari vuotta aiemmin sattuneesta tapahtumasta vuonna 1714, mutta lopulta hänet vapautettiin.
Abraham Wetterin tie sijatsee nykyisen Herttoniemen kartanon museon alueen pohjoispuolella. Kuva. EAW 2021.
Oleskellessaan Tukholmassa Abraham avioitui Birgitta Åhmanin kanssa. Vuonna 1722 Abraham nimitettiin Helsingin pormestariksi ja hän sai raskaan vastuun jälleenrakentamisesta. Kaupunki oli tuhoutunut pahoin tulipalossa ja sodan seurauksena.Vaikka Abraham ei ollut porvarien suosikkiehdokas hän voitti pian heidän suosionsa ja Abrahamista tuli jälleenrakentamistyön “aivot”. Esimerkiksi hän antoi omalla kustannuksellaan maalata uuden Ulriika Eleonoora-kirkon (1727) kuoren. Abraham sai osakseen Herttoniemen säteritilat ja rakennutti todennäköisesti vanhan puisen päärakennuksen, joka sittemmin purettiin (se sijaitsi suunnilleen nykyisen Linnanrakentajantien 16 kohdalla).
Pormestarin viran ohessa Abraham toimi myös kauppiaana ja laivanvarustajana. Hänen kunnostamansa laiva, Die stadt Helsingfors, kykeni purjehtimaan Itämerta kauemmaksi ja kaupunki sai näin ollen arvokkaan edun, koska laivalla tuotiin suolaa kaupunkiin ilman välikäsiä. Abraham rakennutti myös sahoja ja kilpaili Haminan rikkaiden sukujen kanssa puutavarakaupassa. Lopulta hän joutui myymään sahansa ja myllynsä haminalaisille, mutta hän niitti kuitenkin kunniaa toimimalla helsinkiläisten intressien puolustajana. Abraham kuului ensimmäisten joukkoon perustellessaan, että suurempi linnoitus tulisi rakentaa Helsinkiin. Tämä toteutui myöhemmin, kun Viapori päätettiin rakentaa vuonna 1748.
Elias Martin (1760-65): Laivoja Kustaanmiekan salmessa, maalaus. Kansallisgalleria.
Helsingissä Abraham Wetterin muisto säilyy tänään tiessä, joka kantaa hänen nimeään. Tie kulkee itä-länsisuunnassa nykyisen Herttoniemen kartanon museon alueen pohjoispuolella - todennäköisesti lähellä niitä alueita, joilla Abraham kerran varttui ja asui.
Lisätietoja:
Aalto, Seppo 2016: Kauppiaita ja laivanvarustajia. Helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809. Siltala: Helsinki.
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård. Från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Haggrén, Georg 2008: “Wetter, Abraham”, Biografiskt lexikon för Finland 1. SLS & Atlantis: Helsingfors - Stockholm, s. 723-725.