Herttoniemen Kartanon Blogi
Tähän blogiin kirjoittaa museon intendentti ja muut työntekijät vuodesta 2020 alkaen. Tervetuloa lukemaan blogiamme, oppimaan lisää museon ja Herttoniemen hsitoriasta sekä seuraamaan työtämme museossa!
Blogi |
Kartanonkeittiön täytetyt nauriit
Meidän hallitusjäsenemme Janica Hindle on työstänyt reseptin Hedvig Charlotta Cronstedtin reseptikirjasta. Lue lisää tässä blogikirjoituksessa!Lue lisää »
16.09.2023 klo 11:59
Herttoniemen ori nimeltä Julle
Herttoniemellä oli 1700- ja 1800-luvulla monta torppaa. Kartanon herrasväki viljelivät myös usein omaa maataan ja varsinkin Bergbomien aikaan maanviljely Herttoniemen kartanolla kehittyi. Kun John Bergbom sai tilan vastuulleen äitinsä Helena Bergbomin jälkeen, hän alkoi modernisoida maanviljelyä hankkimalla uusimpia maanviljelykoneita. Koneet olivat lähinnä hevosvetoisia, ja siksi oli myös tärkeää lisätä hevosten määrää tilalla. 1800-luvun lopulla John Bergbom hankki tätä varten oriin, jonka tarkoituksena oli töiden lisäksi tuottaa varsoja.Lue lisää »
03.04.2023 klo 10:12
Bengt Gabriel von Spången – yksi Herttoniemen kartanon vähemmän tunnetuimmista omistajista
Ennen Bergbomin ja Cronstedtin aikaa Herttoniemen kartanolla ehti olla monta kunnianhimoista ja vaikutusvaltaista omistajaa. Pormestari Abraham Wetter, kauppamies Johan Sederholm ja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd kuuluvat kartanon kuuluisimpiin omistajiin 1700-luvulla. Tilan kehityksen kannalta 1700-luvulla Bengt Gabriel von Spången oli todennäköisesti sen tärkein omistaja. Hän omisti Herttoniemen kartanon vuosina 1761 – 1777, eli vain 16 vuoden ajan, mutta sai siinä ajassa kuitenkin aikaan monta parannusta tilalla ja perusti myös Suomen ensimmäisen osakeyhtiön.Lue lisää »
03.04.2023 klo 09:51
Kuninkaallinen vierailu Helsingissä 1952
Herttoniemen kartanon museon arkistoissa on paljon erilaisia esineitä ja kuvia, joilla on kiinnostava tarina. Suurin osa näistä tarinoista liittyvät jollakin tapaa Herttoniemen kartanoon, mutta muutamalla esineellä ja kuvalla on ihan erilainen tarina. Kun kävin läpi kuva-arkistoa, törmäsin muutamaan kuvaan, jotka esittävät Ruotsin kuningasta Suomen vierailulla 1950-luvulla. Valokuvat ovat vailla tarkempaa selitystä eikä minulla ollut harmainta aavistusta niistä, kun luetteloin ne. Sain tehdä vähän salapoliisin työtä ja havaitsin että kuvat ovat otettu, kun Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf oli Helsingissä vaimonsa kanssa vierailulla vuonna 1952. Kuningas ei ollut vierailemassa Helsingin olympialaisten takia. Lue lisää alla!Lue lisää »
26.08.2022 klo 15:03
Signe Brander ja Herttoniemen kartano
Signe Brander oli valokuvaamassa Herttoniemen kartanoa vuonna 1911. Lue enemmän Signe Branderista tässä blogikirjoituksessa!Lue lisää »
13.08.2022 klo 18:00
Karl Zachris Bergbomin vanha virkapuku
Herttoniemen kartanon museossa on suuri määrä esineitä, jotka ovat kuuluneet kartanon entisille omistajille, Bergbomin perheelle. Harjoittelijat minä ja Sten Selin olemme valokuvanneet ja konservoineet näitä vanhoja esineitä. Esineet ovat enimmäkseen vaatteita, ja näiden vaatteiden seasta löysimme virkapuvun, joka ei ole Herttoniemestä. Museon esineluettelon mukaan virkapuku on kuulunut John Bergbomin veljelle Karl Zachris Bergbomille, joka käytti pukua työssään Suomen Pankin johtajana. Lue lisää alla!Lue lisää »
30.07.2022 klo 17:14
Konservoinnista ja digitalisoinnista Herttoniemen kartanon museossa
Helsingin kaupungin museo vieraili tänä kesänä Herttoniemen kartanon museossa. Voitte tässä lukea enemmän vierailuista, sekä Herttoniemen kartanon harjoittelijoiden arkipäivästä!Lue lisää »
03.07.2022 klo 10:22
TET-harjoittelua Herttoniemen kartanolla
Huhtikuun viimeisellä viikolla museossa vieraili TET-harjoittelija. Lue lisää alla!Lue lisää »
29.04.2022 klo 13:07
Uusi intendentimme esittäytyy
Huhtikuussa 2022 palkattiin uusi intendentimme Herttoniemen kartanon museoon, FM Ted Hellsten. Lukekaa lisää hänestä alla!Lue lisää »
21.04.2022 klo 14:27
Taksvärkkipäivä Herttoniemen kartanon museolla
Kaksi yläkoululaista Hoplaxsskolanin Munkkiniemen yksiköstä viettivät taksvärkkipäivää Herttoniemen kartanon museossa maaliskuussa. Muutaman tunnin ajan he saivat kokeilla eri kevyitä töitä museolla intendentin ohjaamina. Lue lisää heidän päivästään alla! Lue lisää »
16.03.2022 klo 14:24
Emäntä ja piiat - ei aina hyvässä yhteistyössä
Herttoniemen kartanolla on työskennellyt monta renkiä ja piikaa vuosisatojen aikana. Mutta yhteistyö työläisten ja isäntien välillä ei aina ole ollut saumatonta. Eräässä tapauksessa emäntä on antanut piialleen nuhteita ja toisessa tapauksessa piika katosi jälkiä jättämättä. Lue lisää alla! Lue lisää »
08.03.2022 klo 14:18
Herttoniemen kartano Topelius-museona 1925-1958
1920-luvulta 1950-luvulle asti Herttoniemen kartano toimi Topelius-museona. Museon ensimmäinen intendentti, Paul Nyberg, oli kirjailijan lapsenlapsi ja loi näyttelyn vuonna 1925 yhdessä sukulaisten kanssa ja lainaamalla esineitä valtiolta. Museon näyttelyssä on edelleen muistoja tältä ajalta. Lue lisää alla!Lue lisää »
13.02.2022 klo 14:16
Katsaus vuoden 2021 toimintaan
Vuosi 2021 on ohi ja museo viettää talvilepoa, mutta joka tapauksessa teemme vielä katsauksen menneen vuoden tapahtumiin. Koronapandemia jatkui, mutta kaikista rajoituksista huolimatta vähintään yhtä iso joukko kuin vuonna 2020 vieraili museossa. Tänä vuonna DOT:in Joulupolku voitiin jälleen toteuttaa yhtenä vuoden I suosituimpana tapahtumana. Lisäksi museolla oli sekä tet- että korkeakouluharjoittelijoita avuksi museotyössä. Tehtiin myös yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Lue lisää alla! Lue lisää »
29.01.2022 klo 14:03
Pariisin maailmannäyttely 1889
Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Lue lisää »
12.01.2022 klo 14:00
Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II
Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Lue lisää »
21.12.2021 klo 13:57
Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I
Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Lue lisää »
13.12.2021 klo 13:46
Antiikin muotokieltä Herttoniemen kartanolla
Aiemmin syksyllä uutisissa valitettavasti raportoitiin, että Espanjan Kanariansaarten pohjoisosassa, La Palman tulivuori-saarella, sattui lukuisia tulivuorenpurkauksia. Historiallisesti maailmassa on sattunut monta tulivuorenpurkausta. Useimmissa tapauksissa näillä on ollut merkittävä vaikutus historiaan. Eräs tulivuorenpurkaus sattui vuonna 79. Silloin kyse oli Vesuviuksen purkauksesta noin 10 km Napolista kaakkoon, nykyisessä Italiassa. Tapaus muun muassa vaikutti siihen muotokieleen, joka edelleen on nähtävissä Herttoniemen kartanolla. Miten tulivuorenpurkaus näkyy museon näyttelyissä? Millä tavoin antiikki edelleen vaikuttaa siihen, mitä esitellään Herttoniemen kartanolla? Tässä blogitekstissä pureudun tähän teemaan. Saadaksesi lisätietoja Vesuviuksesta ja antiikin vaikutuksesta Herttoniemen kartanoon, lue alla oleva teksti. Lue lisää »
29.11.2021 klo 13:36
Thorvaldsenin museo
Mikään kokoelmista ja niiden kuvista, joita olen luetteloinut, ei ole ollut niin ainutlaatuinen kuin kokoelma matkakuvista, joita on otettu ympäri Eurooppaa. Valokuva-albumi lukolla, joka oli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) omistama, on täynnä valokuvia erilaisista paikoista Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta (Louvresta) ja Ruotsista 1800-luvun loppu puollella. Suurin osa kuvista on otettu Norjassa, ja kuvat esittävät erilaisia rakennuksia Oslossa (silloin Kristiania), sauvakirkkoja ja kauniita maisema kuvia. Mutta albumin kiinnostavimmat valokuvat olivat Thorvaldsenin museosta Kööpenhaminassa, Tanskassa. Lue lisää alla!Lue lisää »
19.11.2021 klo 13:33
Ajatuksia kestävästä kehityksestä
Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Lue lisää »
15.10.2021 klo 13:28
Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä
Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Lue lisää »
19.09.2021 klo 13:24