Blogi

TET-harjoittelua Herttoniemen kartanolla

Huhtikuun viimeisellä viikolla museossa vieraili TET-harjoittelija. Lue lisää alla!Lue lisää »
Ebba Randelius
29.04.2022 klo 13:07

Uusi intendentimme esittäytyy

Huhtikuussa 2022 palkattiin uusi intendentimme Herttoniemen kartanon museoon, FM Ted Hellsten. Lukekaa lisää hänestä alla!Lue lisää »
Ted Hellsten
21.04.2022 klo 14:27

Taksvärkkipäivä Herttoniemen kartanon museolla

Kaksi yläkoululaista Hoplaxsskolanin Munkkiniemen yksiköstä viettivät taksvärkkipäivää Herttoniemen kartanon museossa maaliskuussa. Muutaman tunnin ajan he saivat kokeilla eri kevyitä töitä museolla intendentin ohjaamina. Lue lisää heidän päivästään alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
16.03.2022 klo 14:24

Emäntä ja piiat - ei aina hyvässä yhteistyössä

Herttoniemen kartanolla on työskennellyt monta renkiä ja piikaa vuosisatojen aikana. Mutta yhteistyö työläisten ja isäntien välillä ei aina ole ollut saumatonta. Eräässä tapauksessa emäntä on antanut piialleen nuhteita ja toisessa tapauksessa piika katosi jälkiä jättämättä. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
08.03.2022 klo 14:18

Herttoniemen kartano Topelius-museona 1925-1958

1920-luvulta 1950-luvulle asti Herttoniemen kartano toimi Topelius-museona. Museon ensimmäinen intendentti, Paul Nyberg, oli kirjailijan lapsenlapsi ja loi näyttelyn vuonna 1925 yhdessä sukulaisten kanssa ja lainaamalla esineitä valtiolta. Museon näyttelyssä on edelleen muistoja tältä ajalta. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
13.02.2022 klo 14:16

Katsaus vuoden 2021 toimintaan

Vuosi 2021 on ohi ja museo viettää talvilepoa, mutta joka tapauksessa teemme vielä katsauksen menneen vuoden tapahtumiin. Koronapandemia jatkui, mutta kaikista rajoituksista huolimatta vähintään yhtä iso joukko kuin vuonna 2020 vieraili museossa. Tänä vuonna DOT:in Joulupolku voitiin jälleen toteuttaa yhtenä vuoden I suosituimpana tapahtumana. Lisäksi museolla oli sekä tet- että korkeakouluharjoittelijoita avuksi museotyössä. Tehtiin myös yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
29.01.2022 klo 14:03

Pariisin maailmannäyttely 1889

Tänään Pariisi on yksi maailman suosituimmista paikoista, jonne matkustetaan. Ranskan pääkaupungilla on pitkä ja rikas historia keskiajasta ranskan vallankumoukseen ja moderniin aikaan. Kaupungissa on myös monta kuuluisia nähtävyyksiä kuten taidemuseo Louvre, Notre Dame de Paris, Riemukaari, Versailles palatsi ja tietenkin Eiffelin torni. Pariisin maailmannäyttely 1889 on kuuluisa siitä, että Eiffelin torni esitetiin siellä. Mutta mitä Pariisilla 1889 ja Eiffel tornilla on Herttoniemen kartanon museon kansa tekemistä? Kun olin käynyt erilaisien valokuva albumeiden läpi Herttoniemellä, huomasin että Helene Bergbomilla (os. Gripenberg) on valokuva albumi maailmannäyttelystä 1889 ja albumissa oli monta kiinnostavaa kuvaa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Karl Heikkilä
12.01.2022 klo 14:00

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus II

Syytinkisopimukset säilyivät 1900-luvulle asti. Tämä osoittaa, kuinka tärkeitä ne olivat monille maaseudulla asuville. Myös viimeiset syytingillä olevat kokivat ensimmäiset kansaneläkkeet 1930-luvulla ennen kuin eläkejärjestelmä ja kaupungistuminen siirsivät syytinkijärjestelmän historiaan. Porvarit solmivat myös syytinkisopimuksia vanhempiensa kanssa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Ida Karlgren
21.12.2021 klo 13:57

Syytinki - maanviljelijän eläke, varakkaan oikeus I

Kautta aikojen monet kodit ovat peritty syytingin kautta, myös Herttoniemen kartanolla. Mutta mitä on syytinki? Ilmiöllä on monta nimeä, kuten ruokahuolto, sekä joukko muita alueellisia muunnelmia - mutta kutsutaan sitä miksi tahansa, harvat tietävät nykyisin mitä sana tarkoittaa. Syytinki tarkoittaa alunperin huolehtimista ja tuli merkitsemään sellaista eläkejärjestelyä, joka oli olemassa Pohjoismaissa useita satoja vuosia. Lue lisää alla!Lue lisää »
Ida Karlgren
13.12.2021 klo 13:46

Antiikin muotokieltä Herttoniemen kartanolla

Aiemmin syksyllä uutisissa valitettavasti raportoitiin, että Espanjan Kanariansaarten pohjoisosassa, La Palman tulivuori-saarella, sattui lukuisia tulivuorenpurkauksia. Historiallisesti maailmassa on sattunut monta tulivuorenpurkausta. Useimmissa tapauksissa näillä on ollut merkittävä vaikutus historiaan. Eräs tulivuorenpurkaus sattui vuonna 79. Silloin kyse oli Vesuviuksen purkauksesta noin 10 km Napolista kaakkoon, nykyisessä Italiassa. Tapaus muun muassa vaikutti siihen muotokieleen, joka edelleen on nähtävissä Herttoniemen kartanolla. Miten tulivuorenpurkaus näkyy museon näyttelyissä? Millä tavoin antiikki edelleen vaikuttaa siihen, mitä esitellään Herttoniemen kartanolla? Tässä blogitekstissä pureudun tähän teemaan. Saadaksesi lisätietoja Vesuviuksesta ja antiikin vaikutuksesta Herttoniemen kartanoon, lue alla oleva teksti. Lue lisää »
Ralf Palmgren
29.11.2021 klo 13:36

Thorvaldsenin museo

Mikään kokoelmista ja niiden kuvista, joita olen luetteloinut, ei ole ollut niin ainutlaatuinen kuin kokoelma matkakuvista, joita on otettu ympäri Eurooppaa. Valokuva-albumi lukolla, joka oli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) omistama, on täynnä valokuvia erilaisista paikoista Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta (Louvresta) ja Ruotsista 1800-luvun loppu puollella. Suurin osa kuvista on otettu Norjassa, ja kuvat esittävät erilaisia rakennuksia Oslossa (silloin Kristiania), sauvakirkkoja ja kauniita maisema kuvia. Mutta albumin kiinnostavimmat valokuvat olivat Thorvaldsenin museosta Kööpenhaminassa, Tanskassa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Karl Heikkilä
19.11.2021 klo 13:33

Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 klo 13:28

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Lue lisää »
Ralf Palmgren
19.09.2021 klo 13:24

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Ida Karlgren
08.09.2021 klo 13:17

Nobelin palkinnon saaja kävi täällä!

Työharjoitteluni Herttoniemen kartanon museossa kesällä 2021 on ollut opettavainen kokemus. Tähän mennessä olen luetteloinut työssäni yli 2000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille ja ne ovat kertoneet minulle paljon Herttoniemen kartanon historiasta. Eräs hyvin kiinnostava valokuva, johon törmäsin aiemmin työharjoittelussani, oli kuva iäkkäästä miehestä Herttoniemen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Mies kuvassa ei ole kukaan muu kuin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Verner von Heidenstam (1859–1940)! Lue lisää alla!Lue lisää »
Karl Heikkilä
29.08.2021 klo 13:10

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - Herttoniemen kartanon museota ylläpitävä yhdistys

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 klo 13:03

Oppaan arkea Herttoniemen kartanossa

Olen työskennellyt viisi vuotta Herttoniemen kartanolla museopedagogiikan parissa, lähinnä oppaana. Näiden vuosien aikana olen ehtinyt kokea yhtä ja toista - täällä työskentely ei ole ainakaan tylsää! Lue lisää kokemuksistani alla! Lue lisää »
Daniela Fougstedt
07.08.2021 klo 13:01

Suomen ensimmäinen kauhuelokuva on kuvattu Herttoniemen kartanossa

Aloitin työharjoittelun Herttoniemen kartanon museossa seitsemäs kesäkuuta 2021. Tähän saakka olen luetteloinut yli 1000 valokuvaa (enemmän kuin 60 kokoelmaa) Herttoniemen kartanon kuva-arkistosta nettiin Deskyn sivustoille. Lisää valokuvia on vielä luetteloitava ja myöhemmin kesällä fyysinen kokoelma pitää valokuvata ja luetteloida. Luetteloidessani kokoelmia, törmäsin kokoelmaan, jossa oli kuvia elokuvasta, jota oli kuvattu Herttoniemen kartanossa. Elokuva on Rautakylän vanha parooni (ruots. Gamla baron på Rautakylä) vuodelta 1923. Lue lisää alla!Lue lisää »
Karl Heikkilä
25.07.2021 klo 12:53

Ajatuksia konservoinnista

7. kesäkuuta aloitimme työharjoittelumme Herttoniemen kartanon museossa. Muutama viikko myöhemmin tätä kirjoittaessa olen digitoinut noin 300 tiedostoa museon kuvakokoelmasta ja siirtänyt niitä nettiin Deskyn sivustoille. Työ ei ole vielä valmista – ainakin yhtä monta kuvaa ja valokuvaa odottaa yhä vuoroaan, ja lisäksi kaikkiin pitää lisätä asiasanoja, luetteloida, ja varustaa uusilla vaaleilla kuvataskuilla vaaleansinisiin mappeihin, ja tämän jälkeen varastoida tulenkestäviin arkistokaappeihin. Teen kaikkea tätä, jotta kokoelmat säilyvät ja voidaan esittää nykyisille ja tuleville sukupolville. Lue lisää projektiin liittyvistä ajatuksistani alla! Lue lisää »
Ida Karlgren
11.07.2021 klo 12:50

Uusi esine museoon

Herttoniemen kartanon museo voi, kuten muutkin museot, hankkia pieni määrä uusia esineitä kokoelmiinsa. Mutta esineiden tulee olla erityisiä, jotta niille varataan paikka kokoelmissa, koska tilaa on rajoitetusti. Tänä vuonna olemme saaneet tussipiirustuksen, jonka on tehnyt Carl Gabriel von Spången, jonka isä Bengt Gabriel omisti kartanon 1700-luvulla. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
25.06.2021 klo 17:03