Punssi luotiin 1600-luvulla makeana alkoholijuomana, johon sekoitettiin arrakkia (eräänlainen palmu- ja riisiviina), sitruunaa, sokeria, teetä ja vettä. Maailmanlaajuisen kaupan ansiosta juoma levisi merimiesten välityksellä kaikkialle. Punssia on nautittu sekä kylmänä että kuumana. Itä-aasialaisten kauppakomppanioiden takia arrakkia ja punssia opittiin tuntemaan myös Euroopassa.
Punssiboolimalja, joka on varustettu alkukirjaimilla COC (Carl Olof Cronstedt), itä-aasialaista posliinia, ajoitetaan 1700-luvun lopulle. Esillä Herttoniemen kartanon museossa. Kuva: SOV.
Vara-amiraali Carl Olof Cronstedt (1756-1820) on omistanut muutamia punssiboolimaljoja ja punssimukeja sekä -laseja. Hän on todennäköisesti nauttinut kullankeltaista juomaa myös ollessaan Herttoniemen kartanon herra. Muutamia punssiin liittyviä esineitä on edelleen esillä Herttoniemen kartanon näyttelyssä.
Ruotsissa (ja Suomessa) opittiin tuntemaan punssi 1700-luvun alkuvuosikymmeninä. Juoma sekoitettiin eri aineksista ja nautittiin boolimaljoista tarjoiltuna. 1700-luvun pidoissa ja tanssiaisissa juotiin punssia tanssimisen lomassa. Juoma oli ylellisyystuote kuten viinit, tee, kahvi, eksoottiset hedelmät, itä-aasialainen posliini, mausteet ja parfyymitkin. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa käytyjen sotien aikana punssi oli upseerien ja sotilaiden juoma. Myöhemmin 1800-luvulla punssi oli erityisen suosittu ylioppilaiden parissa, mikä näkyy edelleen ylioppilasosakuntien perinteessä. Tänäkin päivänä juoman voi tarjoilla joko hyytävän kylmänä tai hehkuvan kuumana.
Punssiboolimalja laseineen. Punssia tarjoillessa käytettiin lisäksi posliinimukeja. Punssi oli suosittu juoma pidoissa ja tanssiaisissa. Nils Schillmarkin (1745-1804) maalaus v. 1795-97. Suomen kansallisgalleria.
Lähteet:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Bäcksbacka, Christina 1995: Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem. SMYA 102. SMY: Helsingfors.
Gammals, Leo 2012: Flytande guld. En bok om finsk punsch. Helsingfors.