Herttoniemen kartanon sijaitsi tähän aikaan Helsingin pitäjässä. Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkii ja suuret osa Helsingin pitäjästä muotoutui myöhemmin Vantaan kaupungiksi. 1900-luvun alussa Helsingin pitäjä oli hyvin agraarinen alue, joka koostui joistakin keskeisistä kylistä, kuten Tikkurilasta, Malmista, Kirkonkylästä jne. Suurin osa väestöstä puhui ruotsia äidinkielenään, mutta samalla alueelle muutti suomenkielisiä. Tohtori Edward Blomqvist (1869-1932), joka asui Tikkurilassa, tarttui toimeen ja halusi tehdä jotain tukeakseen ruotsinkielisiä talonpoikia alueella. Hän huolehti muun muassa koulujen ja kirjastojen perustamisesta.
Kutsukortti kokoukseen 21.1.1906, jolloin yhdistys Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. perustettiin. SOV.
Tammikuussa 1906 Blomqvist halusi perustaa yhdistyksen, jotta voitiin tukea suomenruotsalaista väestöä sekä henkisesti että ruumiillisesti. Joukko samanmielisiä henkilöitä kutsuttiin koolle yhdistyksen perustamista varten - tästä tuli SOV. Kokous pidettiin Malmin kunnantalolla noin 50 hengen läsnä ollessa. Blomqvist valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjotajaksi ja hän toimi yhdistyksen hyväksi vuoteen 1931 saakka, jolloin hän erosi terveydellisistä syistä. Hallitukseen valittiin myös nainen, Linda Forsström, joka oli toiminut yksityisopettajana ja aiemmin osallistunut yhdistystoimintaan.
SOV:in jäsenkortti. Erityisesti svekomaanit käyttivät viikinkiromantiikkaa Uudelllamaalla 1900-luvun alussa. Haluttiin luoda kuva siitä, että polveuduttiin viikingeistä ja Ruotsista. SOV.
Ensimmäisinä vuosina SOV toimi hankkiakseen maata Helsingin pitäjän tilattomille. Haluttiin myös opettaa väestölle puutarhanhoitoa. Mutta yhdistys kiinnostui myös historiasta ja kotiseututyöstä sekä alkoi kerätä talonpoikaisesineistöä. Kansatieteilijä Gabriel Nikander sai esimerkiksi apurahan tutkiakseen Helsingin pitäjän rakennuskulttuuria. 1910-luvulla SOV suunnitteli pitäjänmuseon ja yhdistystalon rakentamista. Yhdistystalo Helsinggård, jonka yhdistys rakennutti yhdessä Dickursby ungdomsföreningin (DU) kanssa, valmistui vuonna 1913. Viisi vuotta myöhemmin DU lunasti SOV:in osuuden talosta.
Herttoniemen kartanon omistaja, John Bergbom, oli jo 1906 liittynyt SOV:in jäseneksi. Hänen kuollutta 1917 perilliset päättivät lahjoittaa kartanon yhdistykselle. SOV piti ensimmäisen vuosikokouksensa Herttoniemessä toukokuussa 1919. Tästä lähtien yhdistys ryhtyi muuttamaan kartanoa museoksi. SOV omistaa edelleen alueen ja ylläpitää Herttoniemen kartanon museota. Museo on auki yleisölle kesäsunnuntaisin.
John Bergbomin (1850-1917) perillisten lahjoituksen myötä Herttoniemen kartano on nykyään SOV:in omistuksessa ja yhdistys ylläpitää alueella museota. SOV.
Backman, Sigbritt 2013: Tidsresa med Svenska Odlingens Vänner i Helsinge. SOV: Helsingfors.