Herttoniemen kartanolla on työskennellyt paljon renkejä ja piikoja, jotka ovat olleet avuksi kartanon ylläpidossa. Palkolliset saivat vuosipalkkaa sekä korvausta, joka maksettiin kartanon tuotteissa muun muassa viljassa, oljissa ja kalassa yms. Isäntä John Bergbom maksoi palkollisilleen tällä tavoin yhä vuonna 1910. Mikäli palkattiin tilapäistä työvoimaa, maksettiin käteisellä.
Vuodesta 1816 alkaen piiat ja rengit palkattiin vuosittain marraskuun alusta lokakuun loppuun. Aiemmin palkolliset palkattiin lokakuussa, koska palkollisten vuosi päättyi Mikkelinpäivään, eli syyskuun lopulla. Tähän mennessä sato oli periaatteessa korjattu ja karja tuotiin navettaan. Tässä vaiheessa palvelusväellä oli vapaa viikko ja mahdollisuus muuttaa ja hakea töitä muualta. Pappi kirjoitti muuttotodistuksen, jossa kävi ilmi miten hyvin osattiin lukea ja mikäli oli ollut sairaana. Työnantaja puolestaan kirjoitti eräänlaisen työtodistuksen, jossa saatiin joko kehuja tai nuhteita. Tällaisia kirjoitettiin myös Herttoniemen kartanolla. Piika Sofia Silfvast palveli Helene Bergbomin (os. Gripenberg) alaisuudessa puolitoista kuukautta syksyllä 1873 ennen kuin hänet erotettiin “riitaisen ja huonon käytöksen” takia. Mutta emme tiedä, mikäli emäntä itse oli ystävällinen. Joka tapauksessa tiedämme, että Helen oli melko ilkeä myös omille sukulaisilleen, vihainen ja ärtynyt ja haukkui heitä laiskoiksi, esimerkiksi eräänä syntymäpäivänä vuonna 1907. Lisäksi emännät eivät aina olleet ystävällisiä palkollisilleen.
John ja Helene Bergbom eläkeläisinä. Kuva: SOV.
Toinen tapaus, joka voisi kertoa siitä, että Helene oli ankarahko emäntä, sattui vuonna 1875. Tällöin piika Selma Maria Abrahamsdotter oli karannut palveluksestaan. Piika oli jättänyt työnsä John ja Helene Bergbomin luona toukokuussa ja asia vietiin käräjille syyskuussa 1875. Piika ei saapunut käräjille, jossa hänet tuomittiin maksamaan sakkoa sekä vastaamaan käräjien kuluista. Asia käsiteltiin uudestaan seuraavan vuoden helmikuussa, mutta piika oli edelleen kateissa. Bergbomin pariskunta joutui näin ollen luopumaan syytteestä. Emme todennäköisesti saa tietää, mitä Selmalle oli sattunut. Mahdollisesti hän oli onnistunut saamaan töitä muualta.
Lähteet:
Backman, Sigbritt 2016: Hertonäs gård - från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Vilkuna, Kustaa 2007 [1950]: Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki.