Carl Olof Cronstedt sai hyvän alun urallensa, kun hänet ylennettiin 19-vuotiaana tykistönluutnantiksi. Hänen tähtäimessään oli nyt palvelus ulkomailla, mikä oli tuon ajan nuorille upseereille hyvin tavallista. Ruotsin laivaston pitämät sotaharjoitukset olivat erittäin kalliita, ja siksi nuoria upseereita kehotettiin siirtymään ulkomaille harjoittelemaan taitojaan. Palatessaan Ruotsiin he toisivat mukanaan kaiken oppimansa, jota taas käytettäisiin laivaston kehittämiseen. Cronstedt lähti Viaporista 1. kesäkuuta 1776 Mercurius-jahdilla kohti Kööpenhaminaa, jossa hän nousi brittiläisen Providence-fregatin kyytiin. Fregatti purjehti Yarmouthiin, jossa Cronstedt viipyi muutaman päivän, ja sitten Lontooseen, jossa laiva ankkuroitui satamaan 30. kesäkuuta. Cronstedtin saavuttua määränpäähänsä hänen ensimmäinen tehtävänsä ottaa yhteyttä Ruotsin suurlähettilääseen, Gustaf Adam von Nolckeniin, jolla oli hyvät suhteet muun muassa Admiraltyyn. Nolcken kertoi ilmoittavansa Cronstedtille heti kun tieto avoimesta paikasta laivalla tulisi hänen tietoonsa. Cronstedt viipyi Lontoossa muutaman päivän, kunnes von Nolcken otti häneen yhteyttä 5. heinäkuuta, ilmoittaakseen vapaasta paikasta fregatti Perseuksella. Perseus oli osa saattuetta, joka oli matkalla kohti Pohjois-Amerikkaa, tukeakseen brittiläisiä joukkoja Yhdysvaltain vapaussodassa. Yhdysvaltain vapaussodasta tuli näin Cronstedtin ensimmäinen kokemus sodasta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Cronstedt ei taistellut Britannian puolella mistään ideologisesta syystä, vaan hän oli siellä lähinnä kerätäkseen tietoa ja kunniaa itselleen. Useat Britannian palveluksessa olevat ruotsalaiset upseerit olivat jopa loikanneet Ranskan puolelle sodassa, koska ranskalaiset antoivat ulkomaalaisille upseereille enemmän rahaa ja heidän ei tarvinnut luopua korkeista sotilasarvoistaan. Se, kummalla puolella taisteltiin, ei siis riippunut ensisijaisesti mistään korkeammasta ihanteesta, vaan parhaista olosuhteista. Lähes koskaan ei kuitenkaan tapahtunut niin, että ruotsalainen upseeri loikkasi Ranskan laivastosta Britannian puolelle, mikä viittaa siihen, että Britannian palveluksessa olleet olosuhteet olivat ulkomaalaisille upseereille pääosin huonommat. Cronstedtin Pohjois-Amerikan matkan jälkeen Henrik af Trolle ilmaisi kirjeessään kuningas Kustaa III:lle, Cronstedtin olevan tovereidensa veroinen palveluksestaan Britannian laivastossa. Cronstedt näyttää saaneen paljon irti sotakokemuksestaan Britannian laivastossa, mikä varmasti on keskeinen syy, miksi hän palveli juuri tällä puolella sodan aikana.
Saattueen lähestyessä Amerikan rannikkoa 26. syyskuuta, havaittiin tuntematon alus saattueen keskellä. Perseus alkoi ajaa tuntematonta alusta takaa, joka osoittautui amerikkalaiseksi kuunari Viperiksi. Alus antautui tuntien ajojahdin jälkeen Perseuksen ammuttua tykeillään siihen. Heti seuraavana aamuna ilmestyi uusi amerikkalainen kuunari nimeltä Betsey, jonka antautumisen myötä, Cronstedt ja muutama muu mies saivat tehtäväkseen huolehtia laivasta. Saattueen saavuttua Sandy Hookin edustalle, iski 3. lokakuuta suuri myrsky. Seuraavana päivänä Betsey menetti yhteyden Perseukseen ja muutamaa päivää myöhemmin myös viimeinen yhteys saattueeseen katkesi. Miehistö oli niin pieni, että se ei pystynyt hallitsemaan tilannetta ja lokakuun 14. päivänä alus saavutti rannikon. Perseus oli saapunut New Yorkiin samana päivänä, mutta Cronstedt ja muut Betseyssä olleet löysivät itsensä New Jerseystä. Amerikkalaiset ottivat miehistön vangiksi ja Cronstedtista tuli näin sotavanki.
Cronstedt ja muu miehistö siirrettiin Philadelphiaan, jonne he saapuivat 23. lokakuuta. Siellä amerikkalaiset antoivat vankien kävellä vapaasti, jolloin Cronstedt otti heti yhteyttä vapaaherra Nolckeniin ja pyysi häneltä apua, mutta kirje saapui Lontooseen vasta maaliskuussa 1777. Cronstedt siirrettiin myöhemmin Readingiin, jossa hän tapasi useita muita vangittuja brittiläisiä upseereita, kuten majuri Campbellin. Readingin jälkeen vangit siirrettiin ensin Betlehemin kaupunkiin Pennsylvaniaan ja sitten New Brunswickin kaupunkiin New Jerseyyn. Vangit vaihdettiin kaupungissa 5. joulukuuta, jolloin Cronstedt pääsi vihdoinkin vapaaksi.
Talvella Cronstedt palveli jonkin aikaa fregatti Roebuckilla, ennen hänen liittymistään suurempaan laivueeseen, johon myös Perseus kuului. Laivue purjehti kohti etelää varmistaakseen, että vihollisen kuljetusalukset eivät saavuttaisi Charlestonin kaupunkia Etelä-Carolinassa. Sieltä se jatkoi kohti Länsi-Intiaa Antiguan saarelle, jonka satamaan laivue ankkuroitui 21. helmikuuta 1777. Keväällä laivue purjehti kohti Pohjois-Amerikan rannikkoa, jossa Perseus suoritti muun muassa useita operaatioita sekä osallistui useisiin taisteluihin. Elokuun viidentenä päivänä Perseus ankkuroitui New Yorkiin. Maissa Cronstedt kirjoitti kirjeitä sukulaisilleen ja suurlähettiläs Nolckenille sekä raportin Maavoimien laivaston komentajalle, Henrik af Trollelle. New Yorkissa Cronstedt todisti myös sotaoikeudenkäynnin, jossa kaksi merimiestä, jotka olivat paenneet asepalveluksesta, tuomittiin kolmeensataan raipaniskuun. Perseus purjehti jälleen syyskuun ensimmäisenä päivänä. Cronstedt määrättiin usein huolehtimaan kaapatuista aluksista sotilasoperaatioiden aikana. Huhtikuussa 1778 Cronstedt sai ensimmäisen kirjeen Ruotsista kahteen vuoteen. Kirje oli Nolckenilta, joka ilmaisi onnensa siitä, että Cronstedt oli päästetty vapaaksi. Ei mennyt kauaa, kunnes Cronstedt sai toisen kirjeen Ruotsista. Viesti tuli armeijan laivaston Suomen eskaaderin varapäällikkö Carl August Ehrensvärdiltä, joka määräsi Cronstedtin palaamaan kotimaahansa.
Fregatti Roebuck (ensimmäinen laiva oikealta) Hudsoninjoella. Kuva: Thomas Mitchell.
Cronstedt päätti matkustaa Greyhound laivalla Philadelphiaan, josta laivan piti hakea Britannian maavoimien everstikomentaja Lord Howen. Tämän jälkeen aluksen oli määrä purjehtia kohti Eurooppaa, mutta kenraali Clinton oli kuitenkin määrännyt aluksen purjehtimaan ennenaikaisesti muuttuneen sotatilanteen vuoksi. Cronstedt jäi jumiin New Yorkiin ja hänen epäonneksensa alus oli purjehtinut merelle kaikkine Cronstedtin tavaroineen. Cronstedt matkusti Philadelphiaan fregatti Thamesilla ja saapui kaupunkiin 4. toukokuuta. Philadelphiassa Cronstedt sai kuitenkin kuulla, että fregatti Andromeda oli määrätty viemään Lord Howen Eurooppaan, joten fregatti Greyhound jatkoi purjehtimistaan merellä... kaikkine Cronstedtin tavaroineen. Cronstedt pyysi Lord Howea ottamaan hänet mukaan Andromedalle, mutta Howe ei antanut hänelle vastausta ja Cronstedt jäi vaeltelemaan epätoivoisena Philadelphian katuja pitkin. Hän joutui vaikeuksiin 20. toukokuuta oleskeltuaan kaupungin linnoitusalueella, jolloin häntä syytettiin vakoilusta. Hänen onneksensa hänellä oli kirje eversti Markhamille, joka oli sukua yhdelle Cronstedtin ystävistä fregatti Perseukselta. Eversti todisti Cronstedtin syyttömyyden, jonka jälkeen hän kutsui Cronstedtin päivälliselle.
Jonkin ajan kuluttua Cronstedt otti yhteyttä Roebuck laivan kapteeni Hammondiin. Hammond otti Cronstedtin ystävällisesti vastaan ja antoi hänen purjehtia Roebuckilla, jossa Cronstedt oli aikaisemminkin palvellut. Roebuck purjehti merelle 30. toukokuuta ja osallistui useisiin operaatioihin, jotka syntyivät Philadelphian evakuoinnin yhteydessä. Noin puolen vuoden sotilaallisten operaatioiden suorittamisen jälkeen, suuntasi Roebuck 21. päivä marraskuuta 1778 kohti Eurooppaa. Alus saapui Lontooseen 7. tammikuuta 1779, missä Cronstedt kävi tervehtimässä Nolckenia ja kiitti häntä hänen ponnisteluistaan Cronstedtin vankeuden aikana.
Harwichin kaupungissa Cronstedt tapasi ruotsalaisen lääkärin, Carl Peter Thunbergin, joka liittyi Cronstedtin seuraan tämän kotimatkallaan. Miehet matkustivat ensin Alankomaihin, ja he saapuivat Haagiin 2. helmikuuta. Thunbergin hoitaessa asioitaan Amsterdamissa, kierteli Cronstedt Haagin museoita, teattereita ja tapasi uusia tuttavuuksia. Miehet matkustivat helmikuussa Hampuriin. Sieltä he suuntasivat kohti Lyypekkiä, jossa Cronstedt pääsi näkemään talon, jossa kuningas Kustaa Vaasa oli aikoinaan viipynyt jonkin aikaa. He saapuivat pian Pohjois-Saksassa Ruotsille kuuluville alueille. Stralsundissa Cronstedt tapasi kenraalimajuri Armfeltin sekä everstit Polletin ja von Röökin. Cronstedt ja Thunberg lähtivät 11. maaliskuuta postijahti Sophia Albertinalla kohti Ystadia, jonne he saapuivat 14. maaliskuuta. Cronstedt oli vihdoin palannut kotimaahansa ja Tukholmassa Cronstedt ilmoittautui Henrik af Trollelle, joka antoi hänelle tehtäväksi kirjoittaa raportin hänen monivuotisesta matkastaan Pohjois-Amerikassa. Cronstedt pyysi Trollea lähettämään hänet palvelukseen Ranskan laivastoon tai Välimerelle, mutta Trolle ei suostunut, sillä Cronstedtin osaamista tarvittaisiin kotimaassa. Hänen tuleva uransa laivastossa oli nyt varmistettu. Noin kymmenen vuotta myöhemmin Carl Olof Cronstedt tuli tunnetuksi hänen ponnisteluistaan Ruotsinsalmen taistelussa.
Mikael Lindholmin paikallishistoriallisen harjoittelun Herttoniemen kartanolla on rahoittanut Svenska kulturfonden.
Kirjallisuus: Odelberg Wilhelm, 1954. Carl Olof Cronstedt. Södertälje.