Herttoniemen Kartanon Blogi

 

Tähän blogiin kirjoittaa museon intendentti ja muut työntekijät vuodesta 2020 alkaen. Tervetuloa lukemaan blogiamme, oppimaan lisää museon ja Herttoniemen hsitoriasta sekä seuraamaan työtämme museossa!

Blogi

Ajatuksia kestävästä kehityksestä

Viimeisten vuosien aikana museoalalla on mietitty, miten voisi kannustaa kestävän kehityksen edistämistä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa. Herttoniemen kartanon museo on viime vuosina monin tavoin osallistunut tähän ja tavoitteenamme on edelleen työskennelle niin kutsuttujen kestävien arvojen edistämiseksi. Teemaa käsiteltiin viimeksi muun muassa kansainvälisessä konferenssissa, jonka ICOM järjesti sekä kotimaisessa Helsingin kaupunginmuseon järjestämässä seminaarissa. Siitä huolimatta, että museomme on pieni meillä on kuitenkin eri metodeja ja strategioita kehittämistä varten. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
15.10.2021 klo 13:28

Knusbackan museotilalla oleva ulkokäymälä

Knusbacka on vanha maatila, joka on peräisin Ruotsin ajalta, 1700-luvulta. Tila siirrettiin Sipoon Boxista Herttoniemen kartanolle ja nykyiselle paikalleen Itä-Helsinkiin 1920-luvulla. Knusbackan rakennuksiin kuuluu myös vanha ulkokäymälä. Herttoniemen kartanon museon oppaat esittelevät sitä kävijöille Herttoniemen kartanon ja Knusbackan museotilan aluetta kiertävän historiallisen opastuksen aikana. Opastus järjestetään sesonkiaikaan toukokuun alusta syyskuun loppuun sunnuntaisin klo 14-15. Lisäksi oppaat esittelevät museomaatilaa ja ulkokäymälää tilattujen opastuskierrosten päätteeksi. Mikä tekee vanhasta ulkokäymälästä kiinnostavan? Miten vanhassa maalaisyhteisössä suhtauduttiin ulosteisiin? Oliko käymälöillä jokin toinen funktio siihen aikaan, kun useimmat ihmiset asuivat maaseudun tiloilla? Lue lisää alla.Lue lisää »
Ralf Palmgren
19.09.2021 klo 13:24

Valokuvaus Herttoniemen kartanolla

Valokuvauksen historia on täynnä keksijöitä ja innovaatioita, jotka yhteensä loivat nykyiset valokuvamme. 1800-luvun alkupuolella ensimmäiset keksinnöt tehtiin, jotka mahdollistivat valokuvaamisen. Eri kemialliset yhdisteet, materiaalit ja komponentit syntyivät valokuvien kehittämistä varten, ja valokuvauksesta tuli pian hyvin suosittua. Myös Herttoniemen kartanon herrasväki ja heidän sukulaisensa antoivat valokuvauttaa itsensä. M.m. monta tyylikästä käyntikorttivalokuvaa on säilynyt Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Ida Karlgren
08.09.2021 klo 13:17

Nobelin palkinnon saaja kävi täällä!

Työharjoitteluni Herttoniemen kartanon museossa kesällä 2021 on ollut opettavainen kokemus. Tähän mennessä olen luetteloinut työssäni yli 2000 valokuvaa nettiin Deskyn sivustoille ja ne ovat kertoneet minulle paljon Herttoniemen kartanon historiasta. Eräs hyvin kiinnostava valokuva, johon törmäsin aiemmin työharjoittelussani, oli kuva iäkkäästä miehestä Herttoniemen päärakennuksen edessä vuonna 1934. Mies kuvassa ei ole kukaan muu kuin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja Verner von Heidenstam (1859–1940)! Lue lisää alla!Lue lisää »
Karl Heikkilä
29.08.2021 klo 13:10

Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. - Herttoniemen kartanon museota ylläpitävä yhdistys

Herttoniemen kartanon museon omistaa ja ylläpitää eräs yhdistys, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. (SOV), joka perustettiin 21. tammikuuta 1906. Tähän aikaan Suomessa tapahtui suuria yhteiskunnallisia mullistuksia ja monet ihmiset toimivat aktiivisesti maan modernisoimisen puolesta, samaten henkilöt, jotka perustivat SOV:in. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
22.08.2021 klo 13:03

Oppaan arkea Herttoniemen kartanossa

Olen työskennellyt viisi vuotta Herttoniemen kartanolla museopedagogiikan parissa, lähinnä oppaana. Näiden vuosien aikana olen ehtinyt kokea yhtä ja toista - täällä työskentely ei ole ainakaan tylsää! Lue lisää kokemuksistani alla! Lue lisää »
Daniela Fougstedt
07.08.2021 klo 13:01

Suomen ensimmäinen kauhuelokuva on kuvattu Herttoniemen kartanossa

Aloitin työharjoittelun Herttoniemen kartanon museossa seitsemäs kesäkuuta 2021. Tähän saakka olen luetteloinut yli 1000 valokuvaa (enemmän kuin 60 kokoelmaa) Herttoniemen kartanon kuva-arkistosta nettiin Deskyn sivustoille. Lisää valokuvia on vielä luetteloitava ja myöhemmin kesällä fyysinen kokoelma pitää valokuvata ja luetteloida. Luetteloidessani kokoelmia, törmäsin kokoelmaan, jossa oli kuvia elokuvasta, jota oli kuvattu Herttoniemen kartanossa. Elokuva on Rautakylän vanha parooni (ruots. Gamla baron på Rautakylä) vuodelta 1923. Lue lisää alla!Lue lisää »
Karl Heikkilä
25.07.2021 klo 12:53

Ajatuksia konservoinnista

7. kesäkuuta aloitimme työharjoittelumme Herttoniemen kartanon museossa. Muutama viikko myöhemmin tätä kirjoittaessa olen digitoinut noin 300 tiedostoa museon kuvakokoelmasta ja siirtänyt niitä nettiin Deskyn sivustoille. Työ ei ole vielä valmista – ainakin yhtä monta kuvaa ja valokuvaa odottaa yhä vuoroaan, ja lisäksi kaikkiin pitää lisätä asiasanoja, luetteloida, ja varustaa uusilla vaaleilla kuvataskuilla vaaleansinisiin mappeihin, ja tämän jälkeen varastoida tulenkestäviin arkistokaappeihin. Teen kaikkea tätä, jotta kokoelmat säilyvät ja voidaan esittää nykyisille ja tuleville sukupolville. Lue lisää projektiin liittyvistä ajatuksistani alla! Lue lisää »
Ida Karlgren
11.07.2021 klo 12:50

Uusi esine museoon

Herttoniemen kartanon museo voi, kuten muutkin museot, hankkia pieni määrä uusia esineitä kokoelmiinsa. Mutta esineiden tulee olla erityisiä, jotta niille varataan paikka kokoelmissa, koska tilaa on rajoitetusti. Tänä vuonna olemme saaneet tussipiirustuksen, jonka on tehnyt Carl Gabriel von Spången, jonka isä Bengt Gabriel omisti kartanon 1700-luvulla. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
25.06.2021 klo 17:03

Kiitos ylimääräisestä avusta pienelle museolle - tet- ja paikallishistoriallisia harjoittelijoita vuonna 2021

Herttoniemen kartanon museo on pieni ja sitä pyörittää lähinnä osa-aikainen intendentti, osa-aikainen isännöitsijä sekä muutama freelance museo-opas. Verkostojen ja apurahojen takia olemme tänä vuonna saaneet lisäapua muun muassa hoitamaan kokoelmia sekä avustamaan kokoelmien digitoinnissa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
19.06.2021 klo 12:46

“Kesä ja pelit” -näyttelyn rakentaminen vuonna 2021

21. tammikuuta 2021 alkoi Helsingin yliopiston järjestämä Museoprojekti-kurssi, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita työelämään ja kulttuurityöhön antamalla opiskelijoiden itse tuottaa historiallista teemaa kantava näyttely Herttoniemen kartanon museoon. Kurssin opettajina toimivat yliopistolehtori Derek Fewster ja Herttoniemen kartanon museon intendentti Eva Ahl-Waris. Kurssiin osallistui kahdeksan opiskelijaa historian kandidaattiohjelmasta sekä yksi opiskelija kulttuurin ja kommunikaation maisteriohjelmasta. Seuraavan neljän kuukauden ajan opiskelijat tuottivat 1800-luvun lapsuutta esittelevän näyttelyn “Kesä ja pelit”. Näyttely koostuu fyysisistä leluista ja bookcreator.com -alustalla toteutetusta digitaalisesta näyttelystä . Kesä ja pelit -näyttelyn fyysinen osa on auki yleisölle joka sunnuntai klo 12–14 syyskuun loppuun asti. Lue lisää alla!Lue lisää »
Wilhelm Breitenstein
30.05.2021 klo 09:05

Topelius & Tarinalyhty - klassiset sadut uusin kuosin

#Tarinalyhty tuotti Herttoniemen kartanon museon puistoon yleisöteoksen ja mobiilipelin producerade v. 2019-20. Tänä vuonna halusimme jatkaa yhteistyötä ja tuotettiin satuprojekti Topelius-teemalla. Huhti-toukokuussa teimme yhteistyötä Snellman-korkeakoulun draamalinjan kanssa, ja kierroksia vedettiin puistossa suomeksi ja ruotsiksi paikallisille koululaisille. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
12.05.2021 klo 12:40

Aleksanteri II:n patsas Helsingissä

Suomen säädyt eivät kokoontuneet 54:ään vuoteen vuoden 1809 Porvoon maapäivien jälkeen. Koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias Aleksanteri II oli myös Suomen Suuriruhtinas. Hän kutsui Suomen säädyt koolle valtiopäiville Helsinkiin vuonna 1863. Keisari avasi henkilökohtaisesti valtiopäivät juhlallisesti puheellaan 18. syyskuuta 1863. Puhe ja vuosiluku 1863 on kuvattu Aleksanteri II:n patsaassa Senaatintorilla. Valtiopäivät päättivät, että Suomen laeista ja säädöksistä tulisi tästä lähtien päättää kotimaassa. Valtiopäivät kutsuttiin koolle tasaisin väliajoin. Keisari piti kuitenkin kiinni oikeuksistaan muuttaa perustuslakia tarpeen vaatiessa. Salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt ja hänen veljensä, talousministeriön senaattori Carl Olof Cronstedt, osallistuivat valtiopäiviin. Lisätietoa tästä ajasta löytyy Herttoniemen kartanosta. Lue lisää alla!Lue lisää »
Ralf Palmgren
27.04.2021 klo 12:34

Tuulimylly Täktomista - museoalueemme maamerkki

Herttoniemen kartanon museon alueella oleva puinen tuulimylly seisoo komeasti näköetäisyydessä läheiseltä vilkkaalta  Linnanrakentajantieltä Herttoniemessä. Tuulimylly on siirretty tänne Täktomista vuonna 1922, jolloin päätettiin siirtää myös Knusbackan rakennukset tänne Sipoon Boxista. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
09.04.2021 klo 12:26

Punssiboolia - ja skoolia!

Upseereilla ja vara-amiraaleilla, porvareilla ja kartanonomistajilla - sekä modernilla museoväellä - on jotain yhteistä 1700-luvulta lähtien: olemme kaikki nauttineet punssia. Herttoniemen kartanon museon kokoelmissa on lukuisia esineitä, jotka liittyvät tähän kullankeltaiseen alkoholijuomaan, joka saapui maahamme kansainvälisen kaupan välityksellä. Esimerkiksi vara-amiraali Cronstedtin esineistö kielii tämän juoman suosiosta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
28.03.2021 klo 12:22

Keskiaikainen naiskohtalo Suomessa: “Härtönäsin Margareta”

Keskiajan lopulla Helsingin (siihen aikaan Helsingaksi kutsutussa) pitäjässä oli muutama rälssitila, muun muassa Herttoniemessä. Helsingin pitäjän alue on sittemmin jaettu nykyisten Helsingin ja Vantaan kaupunkien välillä. Rälssi muodosti myöhemmin niin kutsutun aatelin. Monen herttoniemestä peräisin olevan miehen ohessa muutama nainen mainitaan silloin tällöin. Lue lisää “Härtonäsin Margaretasta” alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
08.03.2021 klo 12:18

Abraham Wetterin tie sijaitsee Herttoniemessä - kuka oli tämä mies?

Abraham Wetter (n. 1690-1737) syntyi vuoden 1690 tienoilla Tukholmassa, mutta kasvoi ja toimi Helsingissä. Hän omisti Herttoniemen kartanon 1730-luvulla ja toimi pormestarin virassa Helsingissä aikana, jolloin kaupungissa vallitsi haastavaa Isonvihan (1700-21) jälkeistä jälleenrakentamista. Lue hänestä lisää alla!Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
27.02.2021 klo 12:12

Kuka on antanut nimensä Petter Wetterin puistolle Herttoniemessä?

Herttoniemen kartanolla on ollut monta omistajaa vuosisatojen aikana. Kartanon varsinainen luoja oli helsinkiläisporvari Petter Wetter (1659-1741). Hän oli kotoisin Ruotsin Växsjöstä ja asui Tukholmassa saadessaan meritullinhoitajan viran Helsingissä vuonna 1693. Hänen uransa menestyksekkäänä porvarina alkoi näin ollen valtakunnan itäosassa. Lue lisää alla!Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
07.02.2021 klo 12:10

Valoisa tulevaisuus on… sekä analoginen että digitaalinen?

Vuosi 2021 on alkanut jatkuvilla virusrajoituksilla, mutta museoalalla halutaan silti katsoa positiivisesti tulevaan. Museot ovat oppineet digitaalisemmiksi, mutta toivotaan, että voidaan toteuttaa tapahtumia ja ohjelmaa myös paikan päällä. Museo on olemassa kokoelmiensa kautta - mutta lisäksi siten, että museoissa vastataan paikallisyhteisön esittämiin kysymyksiin. Lue lisää Herttoniemen kartanon museon suunnitelmista vuodelle 2021 ohessa! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
25.01.2021 klo 12:05

Digitaaliset askeleet pandemian aikana vuonna 2020

Vuodesta 2020 tuli merkillisin vuosi tällä vuosisadalla tähän mennessä. Pandemia on saanut maailman polivilleen ja etenkin kulttuuri- ja ravintola-alan. Herttoniemen kartanon museo on tosin voinut toimia kaikista haasteista huolimatta. Lue lisää alla! Lue lisää »
Eva Ahl-Waris
09.01.2021 klo 12:01